Aivotutkimus tuo uutta tietoa puheen havaitsemisesta autismin kirjon häiriöissä

Autististen lasten aivot erottelevat ääniä tavallista tarkemmin

Lepistö totesi autististen lasten aivojen reagoivan äänenkorkeuden muutoksiin ja vokaalimuutoksiin tavanomaista voimakkaammin. Voimistunut erottelutarkkuus saattaa Lepistön mukaan selittää autismissa yleistä kuuloyliherkkyyttä mutta se saattaa myös vaikeuttaa olennaisen kuulotiedon valikoimista epäolennaisesta. Tämä sai tukea uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan autististen lasten kyky erotella vokaaleja heikentyi puhetta muistuttavassa tilanteessa, jossa äänten akustiset piirteet vaihtelivat jatkuvasti. Lisäksi autistiset lapset erottelivat äänten kestomuutoksia tavanomaista heikommin.

Autistiset lapset kiinnittävät puheeseen tavallista vähemmän huomiota

Aivojen kuuloherätevasteet osoittivat, että autististen lasten tahaton tarkkaavuus kääntyi tavanomaista heikommin erityisesti puheäänissä tapahtuneisiin muutoksiin. Autistiset lapset eivät siis tahallaan jätä puhetta vähälle huomiolle, vaan heidän on vaikea huomioida puheääniä. Tulos on yhtenevä aiempien tutkimusten kanssa, joiden mukaan autismiin liittyy vaikeus suunnata tarkkaavuutta sosiaalisesti merkityksellisiin ärsykkeisiin. Autistisen lapsen kuntoutuksessa onkin tärkeää opettaa lasta suuntaamaan huomiotaan muihin ihmisiin, näiden kasvoihin ja puheeseen.

Vastaavat löydökset myös Aspergerin oireyhtymässä

Siitä huolimatta, että autismiin liittyy huomattavasti suurempia kielen kehityksen vaikeuksia kuin Aspergerin oireyhtymään, olivat kuuloherätevasteet puheääniin varsin samanlaiset näillä kahdella lapsiryhmällä. Tulos korostaa sitä, että autismi ja Aspergerin oireyhtymä kuuluvat samaan tautikirjoon.

Psykologian maisteri Tuulia Lepistö väittelee 11.4. Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa psykologian alaan kuuluvasta aiheesta Cortical processing of speech and non-speech sounds in autism and Asperger syndrome.( Puheen ja ei-kielellisten äänten käsittely aivokuorella autismissa ja Aspergerin oireyhtymässä). Väitöskirja julkaistaan sarjassa Helsingin yliopiston psykologian laitoksen tutkimuksia. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-4604-9

Väittelijän yhteystiedot:

Tuulia Lepistö, gsm 050 548 7742, s-posti tuulia.lepisto@helsinki.fi