Pääkaupunkiseudun asemakaavoissa on 6,2 miljoonaa k-m2 liike- ja toimistotilavarantoa
24.6.2015 08:54:17 EEST | HSY | Tiedote
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n tuottama Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 esittelee asemakaavavarantoa ja maankäyttöön liittyviä tunnuslukuja. Katsauksen mukaan pääkaupunkiseudun eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan voimassa olevissa asemakaavoissa oli tammikuussa 6,2 miljoonaa kerrosneliömetriä liike- ja toimistotilalle asemakaavoitettua kerrosalaa käyttämättä. Varanto jakautuu melko tasaisesti Espoon, Helsingin ja Vantaan kesken. Luvussa ovat mukana sekä tyhjien että vajaasti rakennettujen tonttien varanto.
Liike- ja toimistotilan kaavoitus oli ripeää vuonna 2014, jolloin liike- ja toimistotilalle tarkoitetun lainvoimaistuneen kerrosalan määrä oli yli 800 000 kerrosneliömetriä. Liike- ja toimistotilavarannon määrä on kasvanut yli puolella miljoonalla kerrosneliömetrillä syksyn 2013 tilanteeseen verrattuna.
Asumisen kerrostalovaranto on kasvanut erityisesti Helsingissä
Pääkaupunkiseudulla asumisen varantoa oli tammikuussa kaikkiaan hieman yli 7 miljoonaa kerrosneliömetriä. Täysin tyhjillä tai melkein tyhjillä tonteilla asumisen varannon määrä oli hieman alle 4 miljoonaa kerrosneliömetriä. Koko asumisen varannosta kerrostalovarannon osuus oli noin 2,7 miljoonaa kerrosneliömetriä. Täysin tai melkein tyhjillä tonteilla varanto jakautui lähes tasan pientalo- ja kerrostalovarannon kesken.
Syksyn 2013 tilanteeseen verrattuna kerrostalovarannon määrä on kasvanut erityisesti Helsingissä. Huomattavia kerrostalovarantokeskittymiä on esimerkiksi Laajasalossa, Kalasatamassa ja Länsisatamassa. Pientalovaranto jakautuu alueellisesti huomattavasti tasaisemmin ympäri pääkaupunkiseutua.
Asumiseen kaavoitettuja tontteja riittää noin neljäksi vuodeksi
Tyhjien ja melkein tyhjien asumiseen kaavoitettujen tonttien varannon arvioitu ajallinen riittävyys on noin neljä vuotta, mikäli asuntotuotanto noudattelisi Helsingin seudulla voimassa olevan MAL-aiesopimuksen asuntotuotantotavoitteita.
Asumisen varantoa on absoluuttisin luvuin mitattuna eniten Helsingissä ja vähiten Kauniaisissa. Kun varannon määrä suhteutetaan MAL-aiesopimuksen asuntotuotantotavoitteisiin, on Helsingissä varannon ajallinen riittävyys kuitenkin seudun vähäisin. Helsingissä varannon ajallinen riittävyys on alle neljä vuotta tyhjillä tai melkein tyhjillä tonteilla, vaikka laskennallinen varanto otettaisiin kokonaisuudessaan käyttöön.
Varannon käyttöönotettavuus riippuu monista tekijöistä, kuten maanomistajien halukkuudesta käyttää asumiselle kaavoitettuja tontteja rakentamiseen. Kaupunkien omilla toimenpiteillä käyttöönotettavissa oleva varannon määrä vaihtelee sen mukaan, kuinka suuri osa varannosta on kaupungin omistamalla maalla. Pääkaupunkiseudun kunnat omistavat suurimman osan tyhjien ja melkein tyhjien asuintonttien varannosta. Toiseksi suurin omistajaryhmä on yksityishenkilöt ja perikunnat. Pientalovarannosta suurin osa on yksityishenkilöiden tai perikuntien omistuksessa, kun taas kerrostalovaranto on pääasiallisesti kuntien omistuksessa.
Tonttivarantokatsauksen lähdeaineistona käytetään HSY:n tuottamaa SeutuRAMAVA-aineistoa, jonka viimeisin poikkileikkaus kuvaa tilannetta tammikuussa 2015. Kahdesti vuodessa tuotettava SeutuRAMAVA-aineisto sisältää kaavayksikkötasoista paikkatietoa pääkaupunkiseudulla voimassa olevista asemakaavoista. Tonttivarantokatsaus tuotetaan vuosittain. SeutuRAMAVA-aineisto on saatavilla HSY:n kotisivuilta kaupunginosatasolle yleistettynä avoimena datana.
Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015
Lisätietoja: erityisasiantuntija Heikki Levola, puh. 050 368 8881, heikki.levola@hsy.fi
Tietoja julkaisijasta
HSYIlmalantori 1
00240 Helsinki
09 1561 2110 (palvelemme ma, ke ja pe klo 8.30–15.30, ti klo 8.30–11.00 sekä to klo 13.00–15.30)http://www.hsy.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HSY
Pääkaupunkiseudun hiilitase selvitetty: metsät ovat tärkein hiilinielu, mutta myös kaupunkiympäristön kasvillisuudella merkitystä17.8.2026 09:10:00 EEST | Tiedote
Pääkaupunkiseudun maankäyttösektorin merkittävimmät hiilinielut muodostuvat metsien puustosta, kun taas suurin osa hiilivarastoista on sitoutunut metsien maaperään, kertoo HSY:n hiilitaseselvitys. Myös kaupunkien viherrakenteet sitovat merkittävästi hiiltä. Viljelysmaat ovat maankäyttömuodoista ainoa selkeä päästölähde.
Jätevedenkäsittelyn ilmastopäästöjä on mahdollista leikata tuntuvasti – viime vuonna HSY:n puhdistamoilla ennätystulokset13.8.2026 08:48:26 EEST | Tiedote
Vuonna 2025 HSY:n jätevedenpuhdistamojen kasvihuonekaasupäästöt olivat ennätyksellisen pienet, ja matalalla päästötasolla on pysytty myös alkuvuoden 2026 aikana. Jätevedenpuhdistuksesta syntyvistä kasvihuonekaasuista merkittävin on typpioksiduuli, tunnetummin ilokaasu, jonka vähentäminen on keskeinen tavoite myös Suomen ympäristökeskuksen Vähähiilinen vesihuolto 2035 -tiekartassa.
HSY:n vesihuoltotunnelin rakentamisessa alkaa uusi työvaihe Esplanadinpuistossa6.8.2026 08:15:00 EEST | Tiedote
HSY:n Esplanadin vesihuoltotunnelin rakentaminen etenee uuteen vaiheeseen, kun tunnelin itäpään louhinnat valmistuvat ja maanpäälle vaikuttavat työt käynnistyvät Esplanadinpuiston keskiosassa elo-syyskuussa 2026.
Älä ruoki rottia, tuo syömäkelvottomat omenat Sortti-asemille3.8.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Lähestyvä syksy tuo moniin puutarhoihin runsaan omenasadon. Maahan pudonneet hedelmät kannattaa kerätä säännöllisesti, jotta ne eivät houkuttele rottia. Syömäkelpoiset omenat voi hyödyntää itse tai antaa eteenpäin, ja suuremmat määrät huonokuntoisia omenoita voi tuoda HSY:n Sortti-asemille.
Näin biojätteen lajittelu sujuu helposti myös kesähelteillä6.7.2026 08:47:00 EEST | Tiedote
Kesällä biojäte kannattaa pitää mahdollisimman kuivana. Reiällinen biojäteastia, huolellinen pakkaaminen ja riittävän tiheä astian tyhjennys auttavat pitämään biojätteen siistinä myös helteillä. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY vinkkaa helpot niksit biojätteen sujuvaan lajitteluun, joiden avulla hajut ja kutsumattomat kesävieraat pysyvät loitolla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme