Yksikin turvallinen aikuissuhde ennakoi parempaa elämää

Lasten ja nuorten ääni tulee vahvasti esiin VTT Elina Ekholmin ”Mä en olisi nyt tässä” -seurantatutkimuksessa. Tutkimus perustuu Helsingin Diakonissalaitoksen lapsi- ja perhetyön lastensuojelua ja psykiatriaa yhdistävässä intensiivihoidossa olleiden nuorten haastatteluihin. Tutkimus vahvistaa, että yksikin turvallinen aikuissuhde ennakoi parempaa elämää. Lastensuojeluyksikössä elettyä aikaa tarkastelevat nuoret kertovat hyvänä muistona läheisen suhteen omahoitajaan. Lapsen myöhempää sopeutumista sosiaaliseen ympäristöön ei ennusta sopeutuminen hoito-ohjelmaan, vaan merkittävien ihmissuhteiden tukevuus ja jatkuvuus.

Ekholmin kartoitus kuvaa lasten ja nuorten kokemuksia intensiivihoidosta sekä kertoo heidän elämäntilanteestaan muutama vuosi hoidon päättymisen jälkeen. Intensiivihoidossa lähtökohtana on turvallisen ja ennustettavan arjen luominen lapselle. Usein lapsen aiempi elämä on ollut kaoottista ja turvatonta.

Tutkimuksessa nuorilta kysyttiin hoidon merkityksestä sekä tämän päivän kuulumisista. Lastensuojelujakson hyvinä muistoina nuoret kokemusasiantuntijat mainitsivat myös mukavat kaverit osastolla sekä retket ja muun yhteisöllisen toiminnan. Viidennes nuorista suhtautui hoitoon kriittisesti. Vaikeiksi asioiksi nuoret kokivat säännöt, rajoitukset ja rangaistukset. Rajoittamisen hyväksyttävyyttä lisäsi haastateltujen mukaan rajoitteiden takana olevien syiden ymmärtäminen sekä toiminnan reiluus ja joustavuus.

Monikulttuuristen perheiden vanhempien kielitaidon ja tiedon puute vaikeuttaa kokemusta osallisuudesta

VTT Marja Katiskon tutkimuksessa on haastateltu monikulttuurisen taustan omaavia lastensuojeluasiakkaita heidän kokemuksistaan. Tutkimus avaa näkökulmia maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kokemuksiin suomalaisessa lastensuojelujärjestelmässä.

Asiakkaan mahdollisuus itse vaikuttaa suunnitelmiin ja toimenpiteisiin vaikuttaa vahvasti näkemykseen koko lastensuojelun toimivuudesta tai toimimattomuudesta. Vanhemman kielitaidon puutteen lisäksi luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen rakentumista työntekijöiden kanssa voivat vaikeuttaa asiakkaan vahvat ennakkokäsitykset lastensuojelujärjestelmää ja sen työtapoja kohtaan. Pahimmillaan tuen koetaan olevan vain palavereja ja kokouksia.
Syyt maahanmuuttajaperheen ohjautumiseen lastensuojelun asiakkaaksi eivät juuri eroa kantaväestöstä. Vanhempien vaikeat elämäntilanteet purkautuvat perhe-elämän ristiriitoina ja aviopuolisoiden avioeroina. Lapsilla puolestaan korostuvat koulunkäyntiongelmat ja kotielämän rikkonaisuus.

Katiskon tutkimuksen mukaan lastensuojelutyön suunnitelmallisuus ei aina toteutunut, koska vanhempien omat kulttuurisesti muotoutuneet ennakkokäsitykset olivat esteenä tiedon ja palveluiden vastaanottamisessa. Myös kielitaidon puute esti tiedon vastaanottamisen. Julkinen kritiikki lastensuojelua kohtaan saattoi hankaloittaa tuen vastaanottamista. Siten vastavuoroista, avointa ja luottamuksellista suhdetta työntekijöihin ei aina muodostunut. Pahimmillaan maahanmuuttajaperheen vanhemmat pelkäsivät menettävänsä vanhemmuutensa sijaishuoltopaikalle. Toinen pelko oli se, että lapsi unohtaa vanhempiensa kielen ja kulttuurin.

Tutkimukseen perustuen Katisko suosittelee lastensuojelun toimintatapojen ja työkäytäntöjen kehittämistä siten, että ne nykyistä paremmin mahdollistavat asiakkaina olevien lasten, nuorten ja vanhempien kuulemisen ja osallistumisen. Työmuotoina palaverit ja kokoukset eivät sellaisenaan palvele asiakkaita. Maahanmuuttajataustaisten perheiden asiakkuuteen lastensuojelussa saattaa liittyä valtakulttuurista eroavia käsityksiä ja merkityksiä, jotka tulee ottaa huomioon heidän kanssa työskennellessä.

Lisätietoja:
Elina Ekholm, tutkija, p. 050 3766 053, elina.ekholm@ennora.fi
Marja Katisko, tutkija, p. 040 509 5799, marja.katisko@diak.fi
Tuija Åstedt, Lapsi- ja perhetyön palvelualueen johtaja,
Helsingin Diakonissalaitos, p. 040 719 0094, tuija.astedt@hdl.fi

Ekholmin tutkimusraportti kokonaisuudessaan on luettavissa
www.hdl.fi > Julkaisut > Tutkimuksia ja raportteja.
Katiskon tutkimus kokonaisuudessaan on luettavissa
www.diak.fi > Työelämäyhteistyö > Julkaisut ja tilastot > C-sarjan julkaisut

Helsingin Diakonissalaitos (HDL) on yleishyödyllinen säätiö. Se muodostaa tytäryhtiöineen yhteiskunnallisen konsernin, joka tuottaa monipuolisia sosiaali-, terveys-, ja koulutusalan palveluja. HDL on vaikeiden yhteiskunnallisten ongelmien asiantuntija ja alan suunnannäyttäjä, jolla on vahva sosiaalinen omatunto. Lähes 150 vuoden ajan HDL on ollut luomassa uusia ratkaisuja niillä yhteiskunnan alueilla, joilla ihmiset syystä tai toisesta uhkaavat jäädä palvelujen ulkopuolelle.