Antibiooteista harvoin hyötyä poskiontelotulehduksen hoidossa
Kansainvälisen tutkimusryhmän tekemässä tutkimuksessa yhdistettiin yhdeksän eri maissa tehdyn tutkimuksen alkuperäiset aineistot. Yksi aineistoista oli suomalainen. Kaikki tutkimukset oli tehty avohoidossa, ja diagnoosi perustui lääkärin arvioon. Tutkimuksissa verrattiin antibioottihoitoa lumelääkkeen tehoon.
Yhteensä 2 547 poskiontelotulehduspotilaan tutkimus osoitti, ettei antibioottien käytöstä ollut juurikaan hyödytä lumelääkkeeseen verrattuna; vain joka viidestoista avohoidossa hoidettu poskiontelotulehdusta sairastava potilas saattaa tutkimuksen mukaan hyötyä antibiooteista.
Tutkimuksessa etsittiin oireiden tai löydösten perusteella ryhmää, jossa antibioottihoidon teho olisi tullut esiin. Takanieluun valuva erite liittyi vahvimmin vakavampaan taudinkuvaan, kuitenkaan tässäkään potilasryhmässä antibioottihoito ei tuottanut merkittävästi parempia hoitotuloksia kuin lumelääke; joka kahdeksas potilas tässä ryhmässä saattaa hyötyä antibioottihoidosta.
Hoitosuosituksissa kehotetaan käyttämään antibioottihoitoa, jos oireet ovat kestäneet kauemmin kuin 7 - 10 päivää. Lancetissa julkaistun tutkimuksen mukaan tässä potilasryhmässä toipuminen kestää pitempään, mutta antibioottihoito ei näilläkään potilailla vaikuta merkittävästi taudin kulkuun.
”Tämän tutkimuksen perusteella avohoidossa pelkästään oirekuvan perusteella aloitettu poskiontelotulehduksen antibioottihoito ei ole perusteltua”, sanoo tutkimusryhmässä mukana ollut dosentti Helena Varonen Helsingin yliopistosta.
Antibioottihoidosta saattavat hyötyä sellaiset potilaat, joita ei ole voitu ottaa mukaan avohoidossa tehtyihin hoitotutkimuksiin: korkea kuume, voimakas kipu tai kasvojen turvotus ovat oireita, jolloin antibioottihoito on tarpeen.
“Avohoidon lievissä poskiontelovaivoissa oireita lievittävä lääkitys on todennäköisesti antibiootteja suositeltavampi hoitolinja, jossa myös haitat ovat vähäisemmät”, Varonen toteaa.
Viite: Young J, De Sutter A, Merenstein D, van Essen GA, Kaiser L, Varonen H, Willian I, Bucher HC. Antibiotics for adults with clinically diagnosed acute rhinosinusitis: a meta-analysis of individual patient data. Lancet 2008; Mar 15.
Lisätietoja:
Dosentti, kliininen opettaja Helena Varonen
Helsingin yliopisto
Sähköposti: helena.varonen@helsinki.fi
Puh.. 050 577 1351
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Kuinka saada irti kuolleen hirven etuhampaat?23.6.2025 10:36:14 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus selvittää, kuinka kivikautiset ihmiset hankkivat raaka-aineen hammasriipuksiin.
Alkoholi muuttaa alkion ensimmäisten solujen geenien toimintaa19.6.2025 09:02:38 EEST | Tiedote
Alkoholialtistus alkionkehityksen ensimmäisten viikkojen aikana muuttaa geenien toimintaa ja solujen aineenvaihduntaa. Maljakasvatuksessa selvisi, että herkimpiä alkoholille ovat hermoston ensimmäiset solut. Tutkimustulos tukee nykyistä suositusta lopettaa alkoholinkäyttö jo raskautta suunniteltaessa.
Uusi työkalu auttaa tunnistamaan koiran epilepsiakohtauksen17.6.2025 14:07:14 EEST | Tiedote
Uusi, uraauurtava työkalu auttaa koiranomistajia tunnistamaan lemmikkinsä kohtaukset tarkemmin ja voi nostaa koirien epilepsian tutkimuksen, diagnostiikan ja hoidon uudelle tasolle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme