Mitä Suomessa syötiin vuonna 2014?

Viljan kokonaiskulutus pysyi ennallaan, 80 kilossa henkeä kohti. Kauran kulutus kasvoi kilon edellisvuodesta ja rukiin kulutus väheni lähes saman verran. Vehnää ja ohraa käytettiin edellisvuoden tapaan mutta riisin kulutus pieneni 0,4 kiloa.

Sianlihan kulutus laski ja kananmunien nousi

Lihaa keskivertohenkilö söi viime vuonna hieman alle 77 kiloa, eli puoli kiloa vähemmän kuin vuonna 2013. Siipikarjanlihaa kului 600 grammaa edellisvuotta enemmän. Myös naudanlihan kulutus kasvoi hieman. Sianlihan käyttö sen sijaan pieneni kolmisen prosenttia.

Kananmunia syötiin hieman alle 11 kiloa. Kulutus oli edelleen lievässä nousussa – kasvua oli vajaa kaksi prosenttia edellisestä vuodesta. Voin kulutus laski parin vuoden takaiselle tasolle noin neljään kiloon.

Täysmaidon suosio kääntyi laskuun

Maitoa Suomessa käytettiin vuonna 2014 kaikkiaan 127 litraa henkeä kohti – prosentin verran edellisvuotta vähemmän. Määrästä puolet oli kevytmaitoa, 40 prosenttia rasvatonta ja 10 prosenttia täysmaitoa. Täysmaidon kulutus kääntyi lievään laskuun usean vuoden nousun jälkeen. Myös rasvattoman maidon kulutus väheni hieman edellisvuodesta. Kevytmaidon kulutus oli lähes edellisvuoden tasolla.

- Jogurtin ja viilin kulutus pieneni noin viidellä prosentilla. Tämä johtuu osittain  muiden maitopohjaisten tuoretuotteiden, kuten maustettujen rahkojen suosion lisääntymisestä, toteaa aktuaari Tarja Kortesmaa Luonnonvarakeskuksesta.

Kaikkiaan nestemäisiä maitotuotteita käytettiin viime vuonna keskimäärin 178 kiloa henkeä kohti eli vajaa kaksi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kermaa ja piimää kului noin kolme prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013. Juuston kulutus jatkoi kasvuaan ja oli noin 25 kiloa henkeä kohti.

Tuoreet vihannekset kävivät hyvin kaupaksi

Tuoreiden hedelmien kulutus kasvoi 2,5 kilolla edellisvuodesta, noin 54 kiloon.Tästä 13 kiloa oli sitrushedelmiä ja 41 kiloa muita hedelmiä, joista noin kaksi kolmasosaa banaania ja omenoita. Hedelmäsäilykkeitä ja kuivattuja hedelmiä käytettiin yhteensä 7 kiloa. Tuoreiden vihannesten kulutus kasvoi edellisvuodesta seitsemän prosenttia, noin 65 kiloon.

- Todellinen kulutuksen kasvu ei välttämättä ole näin suuri, sillä viime vuoden hyvä vihannessato heijastuu suoraan kulutuslukuun, Kortesmaa huomauttaa.

Luken ravintotase on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta koti­mainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella. Kotimainen käyttö jakautuu edelleen eri käyttötarkoituksiin: eläinrehuksi, siemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineiksi sekä ruoka­käyttöön. Tiettyjen tuotteiden, kuten vihannesten, kulutusluvut ovat tällä tilastointimenetelmällä vain suuntaa antavia. Ne kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta, koska mm. varastotappioiden ja muun hävikin määrää ei ole saatavissa ja ne sisältyvät tällöin kulutusmääriin. Lihan kulutusmäärät on ravintotaseessa ilmoitettu luullisena eli ruholihana.

Lisätietoja

Aktuaari Tarja Kortesmaa, puh. 029 532 6794
etunimi.sukunimi@luke.fi

Tilaston sivulle