Vuotuisista ansioista karttuu työeläke
Työeläkejärjestelmän piiriin kuuluvat 18–68 -vuotiaat yksityisillä ja julkisilla aloilla työsuhteessa olevat sekä yrittäjät ja maatalousyrittäjät. Yksityisen palveluksessa työskentelee kolme neljäsosaa työvoimasta ja julkisella vajaa kolmannes.
Työuran ot 18-vuotiaasta lähtien kartuttavat eläkettä, ja eläkkeelle voi siirtyä joustavasti 63 – 68 -vuotiaana. Työeläke kertyy vuotuisista työoista ikään sidotun karttumisprosentin mukaan: 18 – 52 -vuotiailla karttuma on 1,5 prosenttia, 53 – 62 -vuotiailla 1,9 prosenttia ja 63 ikävuoden jälkeen 4,5 prosenttia vuosioista. Työssä pidempään jaksaminen tuo siis paremman eläkkeen.
Vaikka vanhuuseläkeikänsä saa valita, eläkettä on aina haettava. Jos henkilöllä on käytössään pankin verkkopalvelutunnukset tai sirullinen henkilötodistus, hän voi tehdä hakemuksen joko oman eläkelaitoksen nettisivustolta tai Työeläke.fi -verkkopalvelusta.
Myös eläkkeellä voi jatkaa työntekoa
Eläkkeen karttumiselle työuran aikana ei ole asetettu ylärajaa. Myös työnteko vanhuuseläkkeellä on mahdollista. Yrittäjänä eläkkeelle jäänyt voi valita vakuuttamisen vapaaehtoisena vanhuuseläkkeensä rinnalla.
Sen sijaan jos jotain muuta eläkettä saava harkitsee otyön aloittamista, hänen kannattaa ottaa yhteyttä omaan eläkelaitokseensa. Esimerkiksi työttömyyseläkkeen saaja voi ansaita säännöllisesti alle 588,54 euroa kuukaudessa ja yksilöllisellä varhaiseläkkeellä voi tehdä työtä sen verran, että kuukausio jää alle 257,78 euron.
Työeläkevakuutusmaksu keskimäärin 21,8 prosenttia
Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työeläkevakuutusmaksuilla. Järjestelmä perustuu vakuutusmaksuihin ja sijoitustuottoihin, joista jälkimmäisillä hillitään työeläkemaksun kasvukehitystä tulevaisuudessa.
Työeläkevakuutusmaksun maksavat sekä työnantaja että työntekijä. Yksityisellä puolella keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 21,8 prosenttia. Työnantaja tilittää vakuutusmaksun eläkevakuutusyhtiölleen, mutta perii työntekijöiden osuuden näiden palkoista. Työntekijä maksaa vakuutusmaksua palkastaan 4,1 prosenttia ja 53 vuotta täytettyään 5,2 prosenttia.
Työnantaja on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä. Työnantaja perii työntekijän eläkemaksun bruttopalkasta, josta pidätetään myös verot. Vakuuttamisvelvollisuuden alarajan mukaan ratkaistaan, tuleeko työsuhde vakuuttaa eli maksetaanko siitä työeläkevakuutusmaksua. TyEL-vakuuttamisen alaraja on 47,08 euroa kuukaudessa. Kun työoissa alaraja ylittyy, on työnantajan maksettava eläkevakuutusmaksu ja pidätettävä työntekijän osuus palkasta.
Yrittäjä on velvollinen vakuuttamaan itse itsensä. Yrittäjän vakuuttamisvelvollisuus alkaa kun yrittäjätoimintaa on kestänyt neljä kuukautta ja arvioitu työtulo on vähintään 6 186,65 euroa vuodessa. Yrittäjät maksavat oman työeläkemaksunsa vahvistetun työtulon perusteella eivätkä liikevaihtoon perustuen.
Keskimääräinen eläke noin 1 200 euroa kuukaudessa
Keskimääräinen kokonaiseläke on noin 1 200 euroa kuukaudessa. Miehet saavat parempaan otasoon ja työuraansa perustuen kokonaiseläkettä 1 361 euroa kuukaudessa, kun naisilla keskimääräinen eläke on 1 063 euroa.
Tilasto Suomen eläkkeensaajista valaisee kokonaiskuvaa eläkeläisväestön kaikista työ- ja kansaneläkkeensaajista, eläkkeelle siirtyneistä ja eläkemenosta. Tilaston faktat perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen tietoihin. Eläkkeensaajia on lähes 1,4 miljoonaa. Tälle joukolle maksettiin vuonna 2006 eläkkeitä yhteensä 18,6 miljardia euroa, mikä on 43 prosenttia sosiaalimenoista ja 11 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Indeksikorotukset eläkkeisiin 2008
Kaikkia maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan kalenterivuosittain tammikuun alussa työeläkeindeksillä. Indeksissä palkkojen muutos vaikuttaa 20 ja hintojen muutos 80 prosenttia. Työeläkeindeksi vuonna 2008 on 2 178 (+ 2,39 prosenttia). Indeksikorotuksen vaikutuksena esimerkiksi tuhannen euron työeläke nousee 24 eurolla.
Uutta alkavaa eläkettä laskettaessa työuran aikaiset palkat ja työtulot tarkistetaan eläkkeen alkamisvuoden tasoon palkkakertoimella. Palkkakertoimessa palkkojen muutos vaikuttaa 80 ja hintojen muutos 20 prosenttia. Vuonna 2008 palkkakerroin on 1,124 (+2,18). Näiden lisäksi on puoliväli-indeksi 2 363 (+ 2,25), jossa hinta- kuin otasonkin muutoksen osuus on 50 prosenttia.
Eläketurva kattaa lähes kaiken työskentelyn
Työntekijän eläkelaki (TyEL) on perustyöeläkelaki. Se korvasi 2007 alusta lukien aikaisemmat lait ja on yksityisen puolen palkansaajien pääasiallinen laki. Valtiolla ja kunnalla, yrittäjillä, maatalousyrittäjillä ja merimiehillä on omat eläkelakinsa.
Työelämästä voi yksityiseltä puolelta siirtyä joustavasti vanhuuseläkkeelle 63–68 vuoden ikäisenä. Vuonna 2008 eläkeikään tulevia 63 vuotta täyttäviä henkilöitä on reilut 72 000 henkilöä, joista 48 000 on jo jollain eläkkeellä. Julkisella sektorilla on mahdollista siirtyä eläkkeelle myös henkilökohtaisessa tai ammatillisessa eläkeiässä. Kansaneläkejärjestelmässä vanhuuseläkkeen ikäraja on edelleen 65 vuotta.
Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudelta eläkettä karttuu niistä tuloista, joiden mukaan etuus on laskettu. Jos työoita ei ole, eläkettä karttuu ikään kuin oita olisi kuukaudessa 588,54 euroa. Vastaavasti oman alle 3-vuotiaan lapsen hoidon ja tutkintoon johtavan opiskelun ajalta karttuu eläkettä.
Työeläketurvan asiantuntemusta Eläketurvakeskuksessa
Eläketurvakeskus (ETK) on työeläketurvan kehittämisen ja toimeenpanon lakisääteinen yhteistyöelin, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja. Se on myös työeläkeasioiden yhdyslaitos EU:n sisällä.
Tohtori Kari Puro jatkaa Eläketurvakeskuksen hallituksen puheenjohtajana vuonna 2008 alkavana kolmivuotiskautena. Muuten hallituksen kokoonpanossa näkyy julkisen sektorin eläkelaitosten nykyistä tiiviimpi tulo Eläketurvakeskuksen toimintaan ja hallintoon. ETK:n varapuheenjohtajaksi tulee Kuntien eläkevakuutuksen toimitusjohtaja Markku Kauppinen ja yhdelle työantajapuolen paikalle Valtiokonttorin toimialajohtaja Timo Laitinen. Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja on Jukka Rantala.
ELÄKETURVAKESKUS
www.etk.fi
www.työeläke.fi
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Mer än hälften av finländarna i arbetsför ålder sparar för pensionstiden – sparandet har ökat speciellt bland yngre28.4.2025 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Privat sparande för pensionstiden har blivit klart vanligare under de senaste tio åren. Över hälften av 25–67-åringarna sparade eller hade sparat för pensionärstiden år 2024, framgår av Pensionsskyddscentralens (PSC) omfattande enkätundersökning.
Yli puolet työikäisistä säästää eläkeaikaa varten – etenkin nuorten säästäminen lisääntynyt28.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt selvästi kymmenen viime vuoden aikana. Yli puolet 25–67-vuotiaista säästi tai oli säästänyt eläkeikää varten vuonna 2024, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) laajassa kyselytutkimuksessa.
Internationell jämförelse av pensionsfondernas avkastning: Finländarna i spetsen23.4.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
År 2024 var överraskande bra för pensionsfondernas placeringar på olika håll i världen. I en internationell avkastningsjämförelse gjord av Pensionsskyddscentralen (PSC) översteg den genomsnittliga realavkastningen långtidssiffrorna. De finländska pensionsfonderna placerade sig bland de bästa i sin serie.
Eläkerahastojen kansainvälinen tuottovertailu: Suomalaiset kipusivat kärkipaikoille23.4.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Eläkerahastojen sijoitusvuosi 2024 oli yllättävän hyvä eri puolilla maailmaa. Eläketurvakeskuksen (ETK) tekemässä kansainvälisessä tuottovertailussa keskimääräinen reaalituotto nousi yli pitkän aikavälin lukemien. Suomalaiset eläkerahastot sijoittuivat omassa sarjassaan parhaimpien joukkoon.
Upp till 40 procent av årskullen tar ut partiell ålderspension före pensionsåldern3.4.2025 07:30:00 EEST | Pressmeddelande
Partiell förtida ålderspension har ökat avsevärt i popularitet de senaste åren. Cirka 20 procent av dem som är födda 1956 tog ut pension före pensionsåldern, medan motsvarande andel av dem som är födda 1959 redan var 40 procent, visar Pensionsskyddscentralens nya undersökning.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme