Suomalaistutkimus: Pelkkä masennuslääke ei paranna
6.2.2013 08:53:52 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
– Masennuslääkkeitä käytetään väärin.
Väittämä on rankka jopa Eero Castrénin kaltaisen arvostetun neurobiologin suusta. Onhan maailmassa jo miljoonia ihmisiä, jotka ovat saaneet mielialalääkereseptin, ja lääketeollisuudessa pyörii miljardibisnes. Ei kai koko järjestelmä voi olla väärässä?
Viimeisimpien tutkimusten mukaan voi. Eläinmalleilla tehdyt tutkimukset osoittavat, etteivät masennuslääkkeeet itsessään toimi parantajina. Niiden roolina on ainoastaan palauttaa aikuisten aivojen muovautuvuus. Masennuslääkkeet avaavat aivoissa ikkunan kehitysvaiheeseen, jossa uusien aivokytkentöjen luominen ja muokkaus vielä onnistuu oman toiminnan ja havaintojen avulla. Tällainen tilanne on edellisen kerran pikkulapsella, kun hänen aivonsa ja käsityksensä maailmasta kehittyvät ympäristön virikkeiden mukaan.
Väärät kytkennät oikeiksi
Kun aivojen muovautuvuus avataan uudelleen, voidaan päästä käsiksi tilanteisiin, joissa aivoissa syntyneet väärät kytkennät aiheuttavat ongelmia. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi erilaiset fobiat. Professori Eero Castrénin tutkimusryhmässä Helsingin yliopistossa eläinmalleilla tehdyt tutkimukset osoittavat esimerkiksi, että terapia auttaa pelkotiloihin jonkin aikaa, mutta pelkkä masennuslääke ei lainkaan. Molempia yhdistelemällä päästään sen sijaan pitkäaikaiseen vaikutukseen.
– Tuloksia ei siis synny pelkällä lääkkeiden ottamisella. Aivoille tulee lisäksi näyttää, millaisia toivottujen yhteyksien pitäisi olla, Neurotieteen tutkimuskeskuksessa työskentelevä Castrén sanoo.
Terapian ja lääkityksen yhteistarve voisi selittää myös sitä, miksi masennuslääkkeet joskus eivät tunnu lainkaan vaikuttavan masennukseen. Jos esimerkiksi ympäristö ja elämäntilanne pysyvät samoina, pelkkä lääkkeellä aikaansaatu aivojen valmius muutokseen ei vielä paranna oloa.
Aikuisten aivojen muovautuvuuden avautuminen masennuslääkkeen avulla on tuonut Eero Castrénin kokonaisen uuden tutkimuskentän eteen. Hän on saanut aivojen muovautuvuuden mekanismeihin liittyviin tutkimuksiin viideksi vuodeksi 2,5 miljoonaa euroa Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n apurahaa.
Lisätietoja:
professori Eero Castrén, Helsingin yliopisto, Neurotieteen tutkimuskeskus, puh. (09) 191 57620, 050 520 7974
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiedottaja Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tekoälyn käyttö heikentää ammattilaisten taitoja huomaamatta24.9.2026 08:05:00 EEST | Tiedote
Ammattiyhteisöjen pitäisi tunnistaa ammattiensa ydintaidot ja suojella osaamistaan tekoälyltä.
Luonnontieteellisen museon Elämän historia -sali sulkeutuu vuodenvaihteen jälkeen – uusi näyttely avautuu loppuvuodesta 202822.9.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Elämän historia -näyttelyn tilalle rakennetaan elämän syntyä ja luonnon monimuotoisuuden kehittymistä esittelevä uusi kokonaisuus. Uudistetun näyttelyn on tarkoitus avautua loppuvuodesta 2028 ja rakennustöiden aikataulua suunnitellaan parhaillaan.
Vilppi lääketieteen valintakokeessa vei opiskelupaikan17.9.2026 10:31:07 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta opiskelupaikan saaneen henkilön opiskelupaikka on peruutettu valintakokeessa tehdyn vilpin takia. Asiasta tehdään tutkintapyyntö poliisille.
Tutkijat löysivät masennukselle viisi erilaista aivoprofiilia14.9.2026 15:53:19 EEST | Tiedote
Kaksi ihmistä voi saada saman masennusdiagnoosin, vaikka heidän oireensa poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tutkijat halusivat selvittää, näkyykö tämä yksilöllisyys myös aivojen toiminnassa.
Suomalaistutkimus voi parantaa miljoonien koe-eläinjyrsijöiden anestesiaturvallisuutta14.9.2026 10:41:14 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on osoitettu, että vatinoksaani-lääkeaine parantaa merkittävästi rottien anestesiaturvallisuutta. Löydös voi vaikuttaa miljooniin koe-eläimiin maailmanlaajuisesti: pelkästään länsimaissa jyrsijöitä käytetään vuosittain arviolta toistasataa miljoonaa biolääketieteellisessä tutkimuksessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme