Kunnat ajavat omaishoitajat ahdinkoon

Päätösten perusteena on yleisimmin kuntien kiristynyt taloustilanne ja riittämättömät omaishoidon tukeen varatut määrärahat.

Monet kunnat ovat  määrärahoja varattaessa jättäneet huomioimatta omaishoidon tuen tarpeen kasvun, vaikka yleisesti tiedetään, että yhä huonokuntoisempia ihmisiä hoidetaan entistä enemmän kotona omaishoitajien turvin. Hoitajat ovat pääosin iäkkäitä puolisoita, mutta myös vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten vanhempia. Sekä hallitusohjelmassa, että meneillään olevassa omaishoidon kehittämistyöryhmässä korostetaan omaishoidon lisäämistä ja tuen myöntämistä yhtenäisin perustein koko maassa.

Päätösten vaikutukset

Syrjäyttämällä omaishoitajat tuen piiristä kunnat lisäävät kustannuksia toisaalle. Tarve omaishoitoa korvaaviin palveluihin ja laitoshoitoon lisääntyy. Luottamus kuntiin omaishoitajien sopimuskumppanina murenee. Pohdittavaksi jää, miten kunnat selviytyvät kuntalaistensa hoito- ja huolenpitovastuusta, jos omaishoitajia ei jatkossa tueta.

Esimerkiksi Jyväskylässä omaishoidon tukeen varattujen määrärahojen kehitys on ollut laskusuuntainen. Määräraha omaishoidon tukemiseen oli 4 478 000 euroa vuonna 2011 ja 4 283 030 euroa vuonna 2012. Vuodelle 2013 määrärahoja on varattu ainoastaan 3 246 500 euroa. Omaishoidon tuen piirissä olevasta 800 omaishoitajasta 130 uhkaa jäädä vaille tukea. Jo vuonna 2011 tuen piiristä pudotettiin 200 omaishoitajaa.

Omaishoitajiin kohdistuvat säästötoimet murentavat luottamusta päättäjiin. Omaishoidon tukeminen on kuntalaisten mielissä koettu erityisen hyväksi toimintatavaksi. Kuntalaiset eivät hyväksy tehtyjä linjauksia.

Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n vaatii kuntia turvaamaan nykyisten sopimusten jatkamisen ja varaamaan tarvetta vastaavat määrärahat omaishoidon tukemiseen sekä varmistamaan omaishoitajien aseman myös tulevaisuudessa. Kehittämällä ja vahvistamalla omaishoitoa kunnat säästävät ja siten myös parantavat talouttaan.