Immuunijärjestelmän toiminta vaikuttaa alttiuteen saada alkoholin aiheuttama maksavaurio

Alkoholin aiheuttamat sairaudet ovat terveydenhuollon keskeisimpiä ongelmia, ja niiden määrä lisääntyy sekä Suomessa että muualla maailmassa. Alkoholin aiheuttama maksavaurio alkaa maksan rasvoittumisesta ja etenee kirroosiin.

Maksa rasvoittuu jo yhden viikonlopun rajun ryypiskelyn seurauksena, mutta tilanne korjautuu, jollei alkoholin käyttöä jatketa. Maksakirroosi sen sijaan on korjautumaton vaurio. Maksakirroosiin sairastuu kuitenkin vain 15 – 25 prosenttia alkoholisteista, joten alkoholin lisäksi täytyy olla myös muita yksilöllisiä tekijöitä, jotka laukaisevat vaurion kehittymisen.

Lääkäri Igor Bykovin väitöstutkimuksen lähtökohtana oli oletus, että kehon puolustus- ja puhtaanpitojärjestelmien tehokkuus vaikuttaa alttiuteen saada alkoholin aiheuttama maksasairaus. Ihmisen immuunijärjestelmän keskeinen osa on niin sanottu komplementtijärjestelmä, jonka tehtäviin kuuluu yhdessä tulehdussolujen kanssa poistaa kehosta haitallisia rakenteita, kuten mikrobeja ja vaurioituneita kudoksia.

Bykov tutki eläinmallissa synnynnäisten komplementtipuutosten vaikutusta
alkoholimaksavaurion kehittymiseen. Rotille, joilla oli C6-komplementtitekijän puutos, kehittyi vaikeampi maksasairaus ja enemmän tulehdusmuutoksia kuin kontrollirotille kuuden viikon alkoholialtistuksen ja rasvapitoisen ruoan jälkeen.

”Tämä viittaa siihen, että komplementin toiminta suojaa maksaa alkoholin aiheuttamilta kudosvaurioilta. On myös mahdollista, että komplementin toiminta estää alkoholin vaurioittamasta suolesta päässeitä mikrobeja aiheuttamasta kudostuhoa”, Bykov sanoo.

Komplementilla ja rasva-aineenvaihdunnalla on havaittu olevan keskinäinen yhteys. Alkoholi aiheuttaa rasvapitoista ruokaa syöville hiirille rasvamaksavaurion ja sitä seuraavan tulehdusreaktion. Bykovin tutkimus kuitenkin osoitti, että mikäli hiiriltä puuttui komplementin tekijä C3, maksaan ei kertynyt rasvaa eikä tulehdusmuutoksia kehittynyt. ”Tämä merkittävä tulos osoittaa, että komplementti ja erityisesti sen tekijä C3 osallistuvat alkoholin aiheuttaman tulehduksellisen maksavaurion kehittymiseen. C3:n puuttuminen vaikuttaa siis päinvastaisesti kuin C6:n puutos”, Bykov toteaa.

Kysymyksessä on ensimmäinen tutkimus, jossa selvästi osoitetaan, että komplementtitekijä C3 on olennainen tekijä alkoholivälitteisen maksavaurion kehittymisessä.

Selvittäessään tarkemmin C3-puutoksen vaikutusta maksavaurioon ja rasva-aineenvaihduntaan Bykov havaitsi, että C3-tekijä lisäsi hiirillä rasva-aineenvaihdunnan entsyymien ja adiponektiinireseptori 2:n määriä maksassa, mutta vähensi suojaavan adiponektiinin määrää sekä maksassa että seerumissa. Komplementtijärjestelmällä ja rasva-aineenvaihdunnalla on näin ollen merkittäviä vuorovaikutuksia keskenään.

Etanoli vaikutti myös suoraan komplementtijärjestelmän toimintaan tavalla, joka voimisti tulehdusreaktiota. Geenianalyyseissä havaittiin etanolin lisäävän kahden proteiinin, SPARCin ja lipokaliini-2:n tuottoa. Väittelijän mukaan on aiheellista tutkia, voidaanko näitä proteiineja käyttää alkoholin aiheuttaman maksavaurion varhaisina merkkiaineina.

Lääkäri Igor Bykovin väitöskirja “Complement system and alcoholic liver disease” tarkastetaan perjantaina 25.4.2008 klo 12 Haartman-instituutin pienessä luentosalissa, Haartmaninkatu 3.

Väittelijän yhteystiedot (mahd. haastattelut englanniksi):

Puh. 050 468 8751

Sähköposti: bykovil@netscape.net