Mehiläiset rokottavat vauvansa luonnonmukaisesti
4.8.2015 09:41:50 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

Jälkeläisten immuniteetti syntyy mehiläiskuningattaren syömän ravinnon kautta. Työläismehiläiset valmistavat kuningattarelle siitepölystä ruokaa, joka sisältää myös ympäristön bakteereja. Kun kuningatar on syönyt bakteerit, niiden taudinaiheuttajat varastoituvat kuningattaren elimistöön. Osa bakteereista sitoutuu tällöin vitellogeeniproteiiniin ja kulkeutuu veren mukana kehittyviin muniin.
Tämän ansiosta mehiläisvauvat saavat “rokotuksen” ennen syntymäänsä ja niiden immunijärjestelmät pystyvät kamppailemaan ympäristön tauteja vastaan heti syntymän jälkeen. Vitellogeenin merkitystä tämän immuniteetin syntymässä ei ole aikaisemmin tunnettu.
Vaikka mehiläiset rokottavat jälkeläisensä joitakin tauteja vastaan, monet taudinaiheuttajat ovat hyönteisille edelleen tappavia. Uudet löydökset mahdollistavat ensimmäisten syötävien ja luonnonmukaisten hyönteisrokotteiden kehittämisen.
- Olemme patentoimassa tapaa tuottaa vaaraton rokote, jota varten pyrimme löytämään mehiläisille maistuvan sekoituksen. Rokotteen avulla voitaisiin torjua mehiläispesiä uhkaavia tauteja, kertoo tutkijatohtori Dalial Freitak Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Rokote olisi äärimmäisen hyödyllinen esimerkiksi nopeasti leviävää ja pesiä tuhoavaa esikotelomätää vastaan.
Helsingin yliopisto ja Jyväskylän yliopisto ovat hakeneet yhteistä patenttia hyönteisrokotteelle.
Viljelykasvien tuotanto ja sen myötä ihmisten ravinnonsaanti on pitkälti mehiläisten ja muiden pölyttävien hyönteisten varassa. Ruokateollisuus voisi hyödyntää luonnonmukaisia rokotteita, koska ne ovat edullisia ja lisäksi helposti käytettävissä myös kehittyvissä maissa.
Hyönteisten luonnollisen rokotuksen vitellogeenin avulla löysivät Helsingin yliopiston biotieteiden laitoksen tutkijat yhteistyössä Jyväskylän yliopiston, yhdysvaltalaisen Arizona State Universityn sekä norjalaisen University of Life Sciences kanssa.
Tutkimustulokset on julkaistu PLOS Pathogens -lehdessä.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia sekä Norjan tutkimusneuvosto.
Lisätietoja: tutkijatohtori Dalial Freitak, Helsingin yliopisto, puh. 045 608 6104, dalial.freitak@helsinki.fi
Kuva: Dalial Freitak
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vilppi lääketieteen valintakokeessa vei opiskelupaikan17.9.2026 10:31:07 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta opiskelupaikan saaneen henkilön opiskelupaikka on peruutettu valintakokeessa tehdyn vilpin takia. Asiasta tehdään tutkintapyyntö poliisille.
Tutkijat löysivät masennukselle viisi erilaista aivoprofiilia14.9.2026 15:53:19 EEST | Tiedote
Kaksi ihmistä voi saada saman masennusdiagnoosin, vaikka heidän oireensa poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tutkijat halusivat selvittää, näkyykö tämä yksilöllisyys myös aivojen toiminnassa.
Suomalaistutkimus voi parantaa miljoonien koe-eläinjyrsijöiden anestesiaturvallisuutta14.9.2026 10:41:14 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on osoitettu, että vatinoksaani-lääkeaine parantaa merkittävästi rottien anestesiaturvallisuutta. Löydös voi vaikuttaa miljooniin koe-eläimiin maailmanlaajuisesti: pelkästään länsimaissa jyrsijöitä käytetään vuosittain arviolta toistasataa miljoonaa biolääketieteellisessä tutkimuksessa.
KUTSU 17.9; Uusi käsikirja auttaa tavoittamaan lainvalmistelun hiljaisimmat kohderyhmät11.9.2026 08:30:00 EEST | Kutsu
”Hiljaiset äänet kuuluviin – Käsikirja kokemustiedon hyödyntämiseen lainvalmistelussa” tarjoaa tutkimukseen perustuvia käytännön työkaluja hiljaisten kohderyhmien kuulemiseen lainvalmistelussa.
Suuret suojelualueet auttavat pohjoisia lintulajeja selviämään ilmastonmuutoksesta10.9.2026 12:00:33 EEST | Tiedote
Kylmään ilmastoon sopeutuneet lintulajit tarvitsevat pärjätäkseen suuria suojelualueita. Etelä-Suomen pienet ja hajanaiset suojelualueet eivät riitä turvaamaan niiden tulevaisuutta ilmaston lämmetessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
