Maksuvalmiuden tarpeiden tulisi ohjata valtion kassanhallintaa
Valtion kassanhallinnan tärkein tehtävä on valtion maksuvalmiuden hoito ja turvaaminen. Kassavarojen määrä on nykyisin ylittänyt maksuvalmiuden edellyttämän tason. Se on määrittynyt talousarviotalouden kassanpitotarpeen eikä maksuvalmiuden edellyttämän tason perusteella.
Talousarvion kattamisvaatimuksen ja talousarvion toimeenpanovelvollisuuden on tulkittu edellyttävän, että tilinpäätöshetkeen mennessä on kassaan otettava nettolainanoton edellyttämä määrä lainaa talousarviokirjanpidon tulokirjauksen mahdollistamiseksi, vaikka valtion maksujen ja rahoitustilanteen kannalta tähän ei olisi tarvetta. Tästä syystä lyhytaikaiset lainan nostot ovat hetkellisesti ylittäneet maksuvalmiuden edellyttämän tarpeen. Vaikka maksuvalmiuden tarpeet hetkellisesti ylittävä lainannosto ei aiheuta merkittäviä ylimääräisiä kustannuksia, niin se johtaa kassanhallinnan kannalta epätarkoituksenmukaiseen tilanteeseen.
Kassavarojen tasoa voitaisiin alentaa valtuuttamalla talousarvion päätösosassa valtiovarainministeriö olemaan ottamatta talousarvioon budjetoitua lainaa siltä osin kuin lainanotto ei ole valtion rahoituksen kannalta tarpeellista. Maksuvalmiuden tarpeiden ohjatessa selkeämmin valtion kassanhallintaa voitaisiin lisätä kassanhallinnan taloudellisuutta ja vähentää kassaan liittyviä riskejä.
Kassavarat muodostavat noin 15 prosenttia valtion taseen loppusummasta. Tilinpäätöshetkellä euromääräiset sijoitukset olivat noin 7,2 miljardia euroa.
Toiminnantarkastuksessa käsiteltiin keskeisten kassanhallintatoimintojen lisäksi valtion kassanhallinnan ominaispiirteitä − talousarviotalouden kassanpitotarvetta − ja maksuvalmiuden ylläpitämisestä aiheutuvan kassatilanteen vaihtelun tasaamista sekä kassanhallintaan liittyviä valtiosääntö- ja budjettioikeudellisia kysymyksiä. Pääosa tarkastuskertomuksen sisällöstä on luokiteltu salassa pidettäväksi viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999, julkisuuslaki) 24 §:n 17 kohdan perusteella.
Lisätietoja:
Johtava toiminnantarkastaja, KHT, JHTT Marko Männikkö, p.(09) 432 5803
Ylijohtaja Vesa Jatkola, p. (09) 432 5704
Tietoja julkaisijasta
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva ylin kansallinen tarkastusviranomainen, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa sekä valvoo puolue- ja vaalirahoitusta. Tarkastustyöllä virasto varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Energistödets effekter ska bedömas och stödet riktas noggrannare15.4.2025 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Stödet för energiinvesteringar som är avsett att främja den gröna omställningen maximerar inte de önskade målen. Statens revisionsverk rekommenderar att resultatmålen och stödkriterierna preciseras.
Energiatuen vaikutukset arvioitava ja tuki kohdennettava tarkemmin15.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Vihreää siirtymää edistämään tarkoitettu energiainvestointien tuki ei maksimoi haluttuja tavoitteita. VTV suosittaa tulostavoitteiden ja tukikriteerien tarkentamista.
Drygt en fjärdedel av kandidaterna i välfärdsområdesvalet och en femtedel av kandidaterna i kommunalvalet har öppnat sin valfinansiering2.4.2025 09:56:24 EEST | Pressmeddelande
Enligt revisionsverket har Liberalpartiet och Gröna förbundet hittills gjort flest förhandsredovisningar i välfärdsområdes- och kommunalvalet.
Reilu neljännes aluevaaliehdokkaista ja viidennes kuntavaaliehdokkaista on avannut vaalirahoitustaan2.4.2025 09:56:24 EEST | Tiedote
VTV kertoo, että tähän mennessä suhteellisesti eniten ennakkoilmoituksia alue- ja kuntavaaleissa ovat tehneet Liberaalipuolue ja Vihreä liitto.
Drygt en fjärdedel av partifinansieringens externa bidrag redovisades retroaktivt12.3.2025 12:15:00 EET | Pressmeddelande
Enligt Statens revisionsverks granskning hade alla externa bidrag som partierna och partiföreningarna fått inte redovisats på det sätt som lagen kräver. Under granskningarna gjordes ett betydande antal retroaktiva redovisningar.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme