Tasapainotesti paljastaa liian vähän nukkuneet riskikuljettajat

Valvominen vaikuttaa suorituskykyymme alkoholin tavoin. Jo 17 tunnin yhtäjaksoinen valvominen vaikuttaa kuin 0.5 promillen humalatila, ja 20 tunnin valvominen vaikuttaa 1 promillen tavoin. Tästä syystä väsymys on vakava onnettomuustekijä muun muassa liikenteessä. Suomessa, kuten muissakin teollisuusmaissa, rattijuopumuksesta säädetään laissa ja valvontaviranomaiset mittaavat kuljettajien humalatilaa puhallusalkometrillä.

Rattijuopumusanalogiaa mukaillen liikenneturvallisuutta edistettäisiin mittaamalla myös kuljettajien väsymystä. Tämän toteuttamiseksi valvontaviranomaiset tarvitsevat uuden mittarin. Humalatilaa voidaan mitata puhallusalkometrillä, mutta vastaavanlaista nopeaa ja helppoa väsymystestiä ei ole. Helsingin yliopistossa väittelevän Pia Forsmanin fysiikan alaan kuuluvassa väitöskirjatyössä tutkittiin, voidaanko ihmisen valveillaoloaikaa mitata tasapainolevyllä.

Forsmanin tutkimukseen osallistui 63 henkilöä. Heidän tasapainonsa mitattiin 2 tunnin välein, enimmillään 36 tunnin yhtäjaksoisen valvomisen aikana. Tulosten mukaan valvominen heikensi tasapainoa ja lineaarinen regressioanalyysi selitti 60 prosenttia valveillaoloajan aikana tapahtuvista tasapainomuutoksista. Loput muutoksista johtuivat lähinnä vuorokausirytmistä; väsymyksellä on huippu sekä iltapäivällä (klo 14-17) että aamuyöllä (klo 2-7) huolimatta siitä, onko valvottu vai ei.

Tutkimusta varten henkilöitten tasapainoa mitattiin myös kerran päivässä viikon ajan, joka päivä eri valveillaoloaikana. Käyttämällä lineaarista tasapaino-valveillaoloaikakorrelaatiota, kun samalla huomioitiin vuorokausirytmin vaikutus tasapainoon, arvioitiin henkilöiden hetkellinen valveillaoloaika 88 prosentin tarkkuudella. Tällöin (lineaarinen) korrelaatio arvioitujen ja todellisten valveillaoloaikojen välillä oli 0.85. Tehtyjen tasapainomittausten kesto oli 30 sekuntia. Mittauskeston analyyttinen lyhentäminen osoitti, että 18 sekunnin mittaus riittää tunnistamaan valveillaoloajan aiheuttamat tasapainomuutokset, mutta heikentää valveillaoloajan arviointitarkkuutta.

Tapaturmaehkäisyä varten tasapainotestillä tehty valveillaolomittaus soveltuisi väittelijän mukaan riskiryhmien viranomaisvalvontaan. Riskiryhmiin kuuluvat kirurgit, lentäjät, lennonjohtajat, bussin-ja veturinkuljettajat sekä ydin-ja vesivalvomoiden henkilökunta. Tätä ennen tulisi kuitenkin tutkia, päättää ja säätää laittoman väsymyksen raja-arvo tunteina.

Työterveyslaitoksella työskentelevä FL Pia Forsman väittelee perjantaina 12.9.2008 kello 12 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Hereilläoloajan posturografinen määrittäminen (Quantifying Time Awake Posturographically). Väitöstilaisuus pidetään osoitteessa Physicum, auditorio D101, Gustaf Hällströmin katu 2. Vastaväittäjänä on professori Hannes Petersen, Landspítali University Hospital, Islanti, ja kustoksena professori Edward Hæggström.

Väittelijän yhteystiedot:

Pia Forsman, puhelin 030 474 2170, pia.forsman@ttl.fi

Ystävällisin terveisin

Minna Meriläinen, tiedottaja, 191 51042