Kiertotalous ja ravinnekierron parantaminen vähentäisivät valtion velan ottoa

Suomelle uutta kasvua voitaisiin luoda kiertotaloudella, jonka arvonlisä kansantaloudelle olisi pelkästään muutamilla toimialoilla vähintään 2,5 miljardia. Ravinnekierron parantaminen lisäisi pottia vielä 510 miljoonalla, kertoo Sitran konsulttiyhtiö Gaialla teettämä, piakkoin valmistuva raportti ”Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle”.

Selvityksen keskeiset tulokset ovat jo selvillä. Neitseellisistä luonnonvaroista peräisin olevien ravinteiden korvaaminen ravinteiden kierron parantamisella kasvattaisi suomalaisten yritysten liiketoimintaa. Tehokkaampi ravinnekierto parantaisi myös Suomen raaka-aine- ja proteiiniomavaraisuutta ja vaikuttaisi vaihtotaseeseen. Esimerkiksi tuontisoijan korvaaminen kotimaisen härkäpavun viljelyllä parantaisi Suomen vaihtotasetta noin 50 miljoonalla eurolla.

Ravinnekierron mahdollisuudet tarjoavat askeleen kohti uutta kiertotalouden talousmallia tilanteessa, jossa Suomi hakee uusia menestymisen ratkaisuja. Kiertotaloudessa neitseellisten luonnonvarojen käytön korvaa resurssien kierrätys ja materiaalit sekä arvo kiertävät. Tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla ja älykkyydellä.

"Käsissämme on nyt mahdollisuus, joka rakentaa uutta eikä leikkaa", Sitrassa Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teemaa johtava Mari Pantsar sanoo. Hän muistuttaakin, että juuri nyt Suomen hallitusohjelman toimeenpanossa olisi uskallettava tehdä selkeitä valintoja bio- ja kiertotalouden edistämiseksi. ”Kannattaisi keskittyä muutamaan kärkeen, joilla luodaan uutta kasvua ja saavutetaan kansantaloudellista hyötyä.”

BSAG:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin on samoilla linjoilla: "Ravinteita kierrättämällä voimme sekä säästää resursseja että luoda uutta liiketoimintaa. Samalla parannamme kustannustehokkaasti Itämeren tilaa."

Gaian hallituksen puheenjohtaja Pasi Rinne muistuttaakin, että ”tehokkaamman ravinnekierron kansantaloudelliset hyödyt eivät synny ilman yrityksiä”. Sitran johtava asiantuntija Kari Herlevi toteaa, ettei muutos ole helppo: ”Kiertotalouden toteutuminen edellyttää uutta ajattelua, rohkeaa organisaatiorajat ja toimialat ylittävää yhteistyötä sekä muutoksia työelämässä.”

Sitra, BSAG ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto ovat jo aiemmin ehdottaneet Suomelle kolmea keinoa maamme talouskasvun ja Itämeren tilan parantamiseksi. Ensimmäisenä toimenpiteenä kymmenen prosenttia Suomessa syntyvästä lannasta pitää jo vuonna 2020 jalostaa räätälöidyiksi kierrätyslannoitteiksi. Vuonna 2023 puolestaan kaikki Suomen biojätteet otetaan talteen ja hyödynnetään. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua, vuonna 2035, Suomen jätevesistä pitää saada kierrätykseen fosforin lisäksi typpi ja hiili.

”Toimenpide-ehdotukset ovat kunnianhimoisia, mutta mahdollisia saavuttaa. Ne edellyttävät uusien toimintamallien luomista, vanhoista toimintamalleista luopumista sekä uuden teknologian kehittämistä”, sanoo professori Lassi Linnanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.