Suomalaiset erittäin tyytyväisiä verkkopankkitunnuksiin
Verkkopankkitunnuksia käytetään verkkopankkiin kirjautumisen lisäksi eniten verkkokauppaostosten maksamiseen. Joka toinen vastaaja käyttää verkkopankkitunnuksia myös luottokortin maksuvarmennukseen. Tunnuksia käytetään myös kirjautumiseen Kelan, verottajan, vakuutusyhtiöiden, kuntien terveydenhuollon tai Postin palveluihin.
Vastaajista 91 prosenttia pitää verkkopankkitunnusten pysyvää salasanaa tai käyttäjätunnusta vähintään melko helppona muistaa. Käyttäjät kuitenkin toivovat, että tulevaisuudessa käytettävyys paranisi ja paperimuotoisiin numerosarjoihin pohjautuva tunnistustapa muuttuisi kätevämmäksi ja digitaaliseksi.
”Tulokset osoittavat, että suomalaispankkien tarjoamiin verkkopankkitunnuksiin luotetaan ja suuri osa käyttäjistä pitää niitä helppokäyttöisenä”, sanoo Finanssialan Keskusliiton johtava asiantuntija Pekka Laaksonen.
Kansalaiset pitävät pankkeja luontevana sähköisen tunnisteen tarjoajana. Jopa 45 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että pankki on tähän sopivin taho. 21 prosentin mielestä tehtävään sopivin olisi valtio, 12 prosentin mielestä taas poliisi.
”Jos ja kun muita sähköisiä tunnistautumistapoja kehitetään, niiden kehityksen on tapahduttava kuluttajavetoisesti. Uudelle tunnistautumistavalle on oltava tilausta kansalaisten taholta. Kun uusia sähköisiä tunnistautumistapoja kehitetään, on niiden kehityksen tapahduttava kuluttajan toiveiden mukaisesti. Niissä on yhdistyttävä käytettävyys, turvallisuus ja helppo käyttöönotto”, sanoo Laaksonen.
Verkkopankkitunnuksia käytetään ennen kaikkea tietokoneella. Runsas neljännes käyttää verkkopankkia älypuhelimella ja viidennes tabletilla. Alle 34-vuotiaat käyttävät verkkopankkia muita enemmän älypuhelimella. Samaan ikäluokkaan kuuluvat omistavat älypuhelimen suuremmalla todennäköisyydellä kuin vanhemmat vastaajat.
Finanssialan Keskusliiton tilaaman tutkimuksen toteutti IROResearch Oy 18.3.–26.3. Internetissä toteutettuun paneelitutkimukseen vastasi tuhat 18–74-vuotiasta henkilöä. Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten verkkopankin ja verkkopankkitunnusten käyttöä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
johtava asiantuntija Pekka Laaksonen, puh. 020 793 4298
asiakkuusjohtaja Sylva Vahtera (IROResearch), puh. 0400 964 439
verkkotoimittaja Jussi Karhunen, puh. 020 793 4297
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Yrityslähestymiskiellon toteutus etenee – tiedossa aiempaa parempaa suojaa häiriköintiä ja uhkailua vastaan työpaikoilla7.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallitus päätti puoliväliriihessä varmistaa pitkään tavoitellun yrityslähestymiskiellon toteuttamisen. Uuden lain myötä työnantajat voivat paremmin suojella työntekijöitään ja asiakkaitaan häiriötilanteissa. Kielto mahdollistaa yrityksille lähestymiskiellon hakemisen toistuvaa uhkaa tai häiriötä aiheuttavaa henkilöä kohtaan. Yrityslähestymiskiellon taakse ovat asettuneet niin elinkeinoelämän kuin palkansaajienkin etujärjestöt. Finanssiala ry (FA) on ajanut uudistusta vuodesta 2012 lähtien, sillä alalla esiintyy arviolta tuhansia häiriköintitapauksia vuodessa.
Pankki tai poliisi ei kysy pankkitunnuksia, huijari kysyy – kalasteluhuijausten määrä räjähti vuonna 202429.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Jos pankin tai viranomaisen edustaja pyytää puhelimessa tai viestissä pankkitunnuksia, kyseessä on huijari. Kalasteluhuijaukset olivat yleisin huijaustyyppi vuonna 2024. Suomalaiset menettivät niihin lähes 32 miljoonaa euroa. Kalasteluhuijauksissa myös kasvu oli kovinta. Ne lisääntyivät edellisvuodesta 161 prosenttia. Kaikkiaan suomalaisia yritettiin huijata yli 107 miljoonan euron edestä vuonna 2024. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan yli 44 miljoonaa euroa huijattuja varoja.
Asunto- ja mökkikaupan jumi viimein aukeamassa? – FA:n Ahosniemi toiveikas hallituksen puoliväliriihen päätöksistä26.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi suhtautuu myönteisesti hallituksen puoliväliriihen päätökseen keventää asuntorahoituksen sääntelyä. Päätöksellä on mahdollista parantaa työvoiman liikkuvuutta ja kehittää asuntomarkkinoiden toimivuutta. "Asuntolainojen enimmäiskeston pidentäminen 30 vuodesta 35 vuoteen on yksi tarpeellisista muutoksista. Asuntorahoituksen sääntelyn tarkastelu on nyt erittäin ajankohtaista asuntomarkkinoiden alakulon takia. Suomalaisten luottamus omaan talouteensa on ollut pitkään matalalla tasolla. Hallituksen toimilla on hyvät mahdollisuudet lisätä kotitalouksien uskallusta lähteä asunto- ja mökkikaupoille”, Ahosniemi toteaa. Kotitalouksien uskallus ja mahdollisuus tehdä suuria hankintoja, kuten asunnon ja mökin ostamista tai remontoimista, on ollut hyvin alhaisella tasolla. Puolet FA:n vuodenvaihteessa teettämän kansalaiskyselyn vastaajista kertoi luopuneensa hankintasuunnitelmistaan joko kokonaan tai pidentäneensä harkinta-aikaa. Vastaajista 23 pr
Ahosniemi: Kotitalouksien ja yritysten rahoitusta vaikeuttavan sääntelyn purkaminen sekä kotimaisten sijoitusrahastojen toimintaedellytysten vahvistaminen ovat hallitukselta vahvoja tekoja kasvun vauhdittamiseksi23.4.2025 23:05:14 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittää maan hallitusta puoliväliriihen kasvua tukevista linjauksista. Ahosniemen mukaan talouden sumuiset näkymät, kotitalouksien vaisu investointihalukkuus ja kauppasota edellyttävät rohkeita päätöksiä, joilla suomalaisten luottamus tulevaisuuteen ja omaan talouteen vahvistuvat.
Pankkisektori säilyi vakaana, vakuutusyhtiöillä yllätyksetön vuosi – tutustu vakuutus- ja pankkisektorien vuosikatsauksiin22.4.2025 11:18:47 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2024. Pankkisektori pysyi vakaana ja toimintakykyisenä talouden heittelyistä huolimatta. Hyvä kannattavuus ja vakavaraisuus antavat pankeille vastustuskykyä riskien varalle. Vakuutussektorilla vuosi oli hyvä ja sangen yllätyksetön. Vakuutusyhtiöiden sijoitukset tuottivat hyvin, mutta eläke- ja korvausmenot kasvoivat maksutuloa voimakkaammin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme