Kroonisen kivun hoidossa on tärkeää arvioida myös psyykkiset liitännäisoireet

Krooninen kipu on yleisimpiä syitä hakeutua lääkäriin, ja sillä on vahva yhteys alentuneeseen työ- ja toimintakykyyn. Suurella osalla potilaista krooniseen kipuun liittyy myös psyykkisiä liitännäisoireita, jotka voivat vaikeuttaa kivun hoitoa. Masentuneet ja ahdistuneet potilaat kokevat kivun muita voimakkaampana, ja masentuneilla kipupotilailla myös hoitovaste on heikompi. Kipuun liittyy usein myös suuttumuksen ja aggression tunteita, jotka osaltaan voivat vaikeuttaa hoitosuhdetta.

Kivun, ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden säätelymekanismeissa on yhteneväisyyksiä, jotka voivat selittää niiden liittymistä toisiinsa: näitä yhteneväisyyksiä ovat muun muassa yhteiset aivojen hermoverkostot sekä väittäjäaineet. Myös itse kipuun liittyvissä oireissa sekä psyykkisissä oireissa on päällekkäisyyttä, mikä osaltaan monimutkaistaa niiden arviointia.

Psykiatrian erikoislääkäri Peter Knaster kartoitti väitöstutkimuksessaan krooniseen kipuun liittyviä psyykkisiä oireita ja niiden suhdetta koettuun kipuun. Tutkimukseen osallistui 100 kroonista kipupotilasta Helsingin yliopistollisen sairaalan kipuklinikalta.

Kipupotilailla esiintyi runsaasti psykiatrisia oireistoja; eniten esiintyi vakavaa masennusta sekä ahdistuneisuushäiriöitä. Ahdistuneisuushäiriöt olivat alkaneet useimmiten jo ennen kipuoiretta, kun taas masennusoireistoista suurin osa oli kehittynyt kivun jälkeen. Potilaat, joilla oli psyykkisiä liitännäisoireita, kokivat kivun voimakkaampana kuin ne, joilla ei näitä liitännäisoireita esiintynyt.

Cloningerin psykobiologiseen malliin liittyvä Harm Avoidance (HA, vaikeuksien välttäminen) -temperamenttipiirre korreloi positiivisesti kipuun liittyvän ahdistuneisuuden kanssa. Yhteys oli vahvempi niillä potilailla, jotka kokivat kivun voimakkaampana.

Myös henkilön tapa käsitellä suuttumuksen tunnetta oli yhteydessä masentuneisuuteen. Taipumus tukahduttaa suuttumus yhdistyi voimakkaampaan masentuneisuuteen. Tämäkin yhteys korostui niillä, jotka kokivat kivun intensiivisempänä.

Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että kipupotilailla, joilla oli diagnosoitu vakava masennus, esiintyi runsaasti sekä kognitiivis-emotionaalisia että somaattisia oireita; somaattiset oireet yhdistyivät masennusdiagnoosiin kuitenkin voimakkaammin.

– Krooniseen kipuun liittyy laaja-alaista psyykkistä oheissairastavuutta, jonka arvioiminen on tärkeää hoidon suunnittelun ja tuloksellisuuden kannalta. Mekanismit, jotka yhdistävät kivun psyykkisiin oireisiin, ovat monimutkaisia eikä selkeää syy- ja seuraussuhdetta esiinny. Oireistoissa on myös päällekkäisyyttä, mikä voi liittyä osaltaan yhteisiin taustamekanismeihin, väittelijä toteaa.

Psykiatrian erikoislääkäri, LL Peter Knaster väittelee 11.9.2015 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Anxiety, depression, and anger in the borderland of chronic pain". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Haartman-instituutti, Luentosali 1, Haartmaninkatu 3. Vastaväittäjänä on professori Jyrki Korkeila, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Eija Kalso.

Väittelijän yhteystiedot:

peter.knaster@dr.com

*************************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto / Academic Medical Center Helsinki (AMCH)
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043