Kumpula-kollokvio alkaa ensimmäisenä aiheenaan kemia lääketieteellisessä PET-kuvantamisessa
Positroniemissio tomografia (PET) on molekyylikuvantamismenetelmä, jonka avulla voidaan määrittää eri kudosten paikallisia reseptoritiheyksiä, verenkiertoa sekä aineenvaihduntaa kehon ulkopuolelta rekisteröiden. Menetelmässä hyödynnetään kohteeseensa selektiivisesti sitoutuvia lyhytikäisillä radionuklideilla leimattuja yhdisteitä eli radiolääkeaineita. Yleisimmät PET:ssa radioleimana käytettävät radionuklidit ovat hiilen ja fluorin radioaktiiviset isotoopit C-11 ja F-18.
PET-kuvantamisesta on kehittynyt tärkeä menetelmä syöpäsairauksien ja keskushermostoperäisten sairauksien diagnostiikassa. Viimeisen vuosikymmenen aikana tekniikka on yleistynyt, joten menetelmää käytetään myös lääkekehityksessä ja biolääketieteellisessä perustutkimuksessa. Uusien radiolääkeaineiden kysyntä on siten kasvanut voimakkaasti, ja alan tutkimuksen painopiste on siirtynyt kliiniseen käyttöön tarkoitettujen merkkiaineiden tuotantomenetelmäkehityksestä uusien, usein tutkimusprojektikohtaisten radiolääkeaineiden kehitystyöhön. Tämä edellyttää monipuolisempaa radiosynteesimenetelmien soveltamista nopeassa aikataulussa ja jatkuvaa radiosyntetiikan kehitystyötä, jossa apuna toimivat orgaanisen synteesikemian uusimmat innovaatiot. Oman haastavuutensa tutkimukseen tuovat käytettävien radionuklidien lyhyet puoliintumisajat sekä käsiteltävät suuret radioaktiivisuudet. Automaatiotekniikka liittyykin olennaiselta osaltaan alan tutkimustyöhön. Uuden radiolääkeaineen kehitysprosessi on aina monitieteellinen projekti, jossa onnistumisen edellytys on tiivis yhteistyö useiden eri erityisalojen osaajien kesken.
Kollokvioesitelmässään Anu Airaksinen luo katsauksen PET-kuvantamisen uusiin käyttökohteisiin ja erityisesti näiden tuomiin haasteisiin PET-radiolääkeaineiden ja radiosynteesimenetelmien kehitystyön kannalta.
Lisätietoja antaa FT Anu Airaksinen, puhelin 191 50133.
Syksyn kollokvioiden puheenjohtajana toimii polymeerikemian professori Sirkka Liisa Maunu, ja esitelmät pidetään Physicumin auditoriossa D101, Gustaf Hällströmin katu 2. Seuraavat puhujat ovat 4.11. professori Petri Pellikka otsikolla Maankäytön muutoksia Afrikassa, paikallisesta kontinentaaliseen ja 2.12. professori Jorma Tuominiemi aiheella Higgsin hiukkasen metsästys.
Tervetuloa!
Ystävällisin terveisin
Minna Meriläinen, tiedottaja, 191 51042
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme