Kumpula-kollokvio alkaa ensimmäisenä aiheenaan kemia lääketieteellisessä PET-kuvantamisessa
Positroniemissio tomografia (PET) on molekyylikuvantamismenetelmä, jonka avulla voidaan määrittää eri kudosten paikallisia reseptoritiheyksiä, verenkiertoa sekä aineenvaihduntaa kehon ulkopuolelta rekisteröiden. Menetelmässä hyödynnetään kohteeseensa selektiivisesti sitoutuvia lyhytikäisillä radionuklideilla leimattuja yhdisteitä eli radiolääkeaineita. Yleisimmät PET:ssa radioleimana käytettävät radionuklidit ovat hiilen ja fluorin radioaktiiviset isotoopit C-11 ja F-18.
PET-kuvantamisesta on kehittynyt tärkeä menetelmä syöpäsairauksien ja keskushermostoperäisten sairauksien diagnostiikassa. Viimeisen vuosikymmenen aikana tekniikka on yleistynyt, joten menetelmää käytetään myös lääkekehityksessä ja biolääketieteellisessä perustutkimuksessa. Uusien radiolääkeaineiden kysyntä on siten kasvanut voimakkaasti, ja alan tutkimuksen painopiste on siirtynyt kliiniseen käyttöön tarkoitettujen merkkiaineiden tuotantomenetelmäkehityksestä uusien, usein tutkimusprojektikohtaisten radiolääkeaineiden kehitystyöhön. Tämä edellyttää monipuolisempaa radiosynteesimenetelmien soveltamista nopeassa aikataulussa ja jatkuvaa radiosyntetiikan kehitystyötä, jossa apuna toimivat orgaanisen synteesikemian uusimmat innovaatiot. Oman haastavuutensa tutkimukseen tuovat käytettävien radionuklidien lyhyet puoliintumisajat sekä käsiteltävät suuret radioaktiivisuudet. Automaatiotekniikka liittyykin olennaiselta osaltaan alan tutkimustyöhön. Uuden radiolääkeaineen kehitysprosessi on aina monitieteellinen projekti, jossa onnistumisen edellytys on tiivis yhteistyö useiden eri erityisalojen osaajien kesken.
Kollokvioesitelmässään Anu Airaksinen luo katsauksen PET-kuvantamisen uusiin käyttökohteisiin ja erityisesti näiden tuomiin haasteisiin PET-radiolääkeaineiden ja radiosynteesimenetelmien kehitystyön kannalta.
Lisätietoja antaa FT Anu Airaksinen, puhelin 191 50133.
Syksyn kollokvioiden puheenjohtajana toimii polymeerikemian professori Sirkka Liisa Maunu, ja esitelmät pidetään Physicumin auditoriossa D101, Gustaf Hällströmin katu 2. Seuraavat puhujat ovat 4.11. professori Petri Pellikka otsikolla Maankäytön muutoksia Afrikassa, paikallisesta kontinentaaliseen ja 2.12. professori Jorma Tuominiemi aiheella Higgsin hiukkasen metsästys.
Tervetuloa!
Ystävällisin terveisin
Minna Meriläinen, tiedottaja, 191 51042
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itämerennorppien määrästä uusi tarkempi arvio – metsästys jarruttaa kannankasvua16.7.2025 09:02:24 EEST | Tiedote
Itämerennorppakanta on kasvanut viisinkertaiseksi 1970-luvulta, jolloin pitkään jatkunut liikametsästys ja ympäristömyrkyt uhkasivat lajin tulevaisuutta. Uusi tilastollinen malli tarkentaa nyt norpan kanta-arviota.
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme