Runsas puolukkasato täydentää hyvän marjavuoden

Tänä vuonna taloudellisesti tärkeimpiä metsä- ja suomarjoja kerätään talteen ennätykselliset 64,5 miljoonaa kiloa. Ulkomaalaiset poimijat keräävät tästä määrästä parikymmentä prosenttia eli noin 12,5 miljoonaa kiloa. Suomalaiset kotitaloudet poimivat mustikoita noin 22 miljoonaa kiloa, puolukkaa noin 25 miljoonaa kiloa ja muita luonnonmarjoja, kuten suomuurainta, vadelmaa ja isokarpaloa, noin 5 miljoonaa kiloa. Luonnonmarjojen taloudellinen arvo on tänä vuonna yli 120 miljoonaa euroa.

– Marjoja on ollut runsaasti ja niitä on kerätty ahkerasti. Varaa olisi vieläkin parempaan – mustikan biologinen sato on kuluvana vuonna arviolta 280 miljoonaa kiloa ja puolukan 350 miljoonaa kiloa, myhäilee Luonnonvarakeskuksen vanhempi tutkija Kauko Salo.

Puolukan kypsyminen puolitoista viikkoa myöhässä

Puolukan kukinta alkoi Etelä-Suomessa kesäkuun puolessa välissä. Kukinnasta marjojen kypsymiseen kuluu tänä vuonna keskimääräistä pidempään, noin 88 vuorokautta. 2000-luvun vaihteessa Uudellamaalla Tuusulassa kuuden vuoden keskiarvoksi on laskettu 74 vuorokautta. Hitaampaa kypsymistä selittää muun muassa aurinkoisten päivien vähäisyys.

Runsaan kukinnan kasvustoissa pölytys onnistui hyvin, vaikka tärkeistä pölyttäjistä kimalaisia oli kukinta-aikaan vähän. Kaksisiipisten hyönteisten, kuten kärpästen, sääskien ja hyttysten, pölytys onnistui hyvin. Vuoden 2014 syksy oli pitkä ja lämmin ja siten otollinen puolukan kukka-aiheitten muodostumiselle. Varvusto talvehti hyvin paksun lumipeitteen suojassa. Raakileita oli koeruuduilla keskimäärin 263 kappaletta, mikä ylittää runsaan satotason rajan. Etelä- ja Keski-Suomen alueella sadosta näyttäisi yleisesti tulevan hieman runsaampi kuin Kainuun itäosissa ja Lapin pohjoisosissa.

Potentiaalisten puolukkakasvustojen hehtaarisato on tänä vuonna 30,2 kiloa. Valtakunnallisen metsämarjojen satotutkimuksen aikana puolukasta on saatu vain kolme kertaa runsaampi hehtaarisato tätä aiemmin: 1997 (30,6 kg/ha), 2005 (34,3 kg/ha) ja 2012 (ennätyssato 41,3 kg/ha).

Mustikkasato erittäin runsas – suomuurainsato keskinkertainen

Mustikan sadoksi muodostui 36,9 kg/ha. Marjasatotutkimuksen aikana parempi sato on saatu vain kahtena vuonna:1997 (39 kg/ha) ja 2012 (41,2 kg/ha).

Kesän kosteudesta johtuen varsinkin tasamaalla esiintyi paikoin runsaasti savipuolimustikoita. Savipuolimustikan väri jää sinipunaiseksi ja kypsymisen kehitys pysähtyy, kun vesipisara on kypsyvän marjan alla tai marja jää kiinni kosteaan lehteen. Savipuolimustikat eivät ole myrkyllisiä, mutta kitkerinä niitä ei voi käyttää tuoremarjana. Joidenkin mustikkaerien laatu kärsi huomattavasti, sillä saaliista saattoi puoletkin olla savipuolimustikoita. Mustikan marjojen laatu parani yleisesti elokuun puolivälissä kuivan ja lämpimän kauden aikana.

Suurimmat suomuurainsadot saatiin Keski-Lapin puustoisilta soilta. Avosoiden satotoiveet karisivat alkukesän epävakaisissa säissä, kun tuuli ja sade piiskasivat kukkien terälehtiä. Lapin ja Kainuun sekä Pohjois-Karjalan avosoilla esiintyi myös hallaa. Kivennäismaiden ja soiden vaihettumisvyöhykkeillä sekä puiden suojaamilla suoalueilla saatiin poimittavia määriä suomuuraimia. 40 kilon päiväsaalista voidaan pitää hyvänä suorituksena.

Ruokasieniä on poimittu koko kesän ajan

Sateisesta ja sopivan viileästä säästä johtuen ruokasieniä ilmaantui metsiin jo kesäkuun loppupuolella. Mäntykankaille ilmestyivät männynherkkutatit ja koivuvaltaisiin metsiin kantarellit sekä koivu- ja keltahaperot. Männynherkkutattien satokausi kesti vain viikon verran, mutta kantarelleja on poimittu runsaasti koko heinäkuun ja elokuun alkupuolen ajan.

Heinäkuusta tuli hyvä sienikuukausi, sillä hellejaksoa ja kuivaa kautta ei tänä vuonna tullutkaan. Kuusimetsiin nousi haapa- ja kuusenleppärouskuja. Mäntymetsissä esiintyi kangasrouskuja ja -haperoita sekä männynpunikkitatteja. Koivuvaltaisissa metsissä esiintyi kantarelleja, koivu- ja keltahaperoita sekä koivunpunikkitatteja. Herkkutatteja sen sijaan esiintyi vain harvakseltaan.

Elokuun keskivaiheilla lämpötilat nousivat ja humuskerros kuivui. Kuivan kauden aikana elokuun loppupuolelta lähtien monien ruokasienten itiöemät kuihtuivat. Syyskuun alussa vettä on satanut, mutta sienirihmastot eivät silti ole aktivoituneet tuottamaan itiöemiä. Jos edelleen saadaan sateita ja lämpötila pysyy päivällä kymmenen C-asteen paremmalla puolella eikä yöpakkasia esiinny, voidaan syys- ja lokakuussa odottaa kuusi- ja koivuvaltaisiin metsiin haapa- ja karvarouskuja, viinihaperoita, mustavahakkaita, lampaankääpiä, herkkutatteja, kantarelleja sekä suppilovahveroita. Myöhäissyksyn sienistä suppilovahveroita tosin poimittiin pienehköjä määriä jo elokuussa.

Lisätietoja:

Vanhempi tutkija Kauko Salo, puh. 029 532 3034, etunimi.sukunimi@luke.fi

Marja- ja sienisatotiedotteet vuosilta 1994–2014

Kuinka paljon eri marjoja on kerätty vuosittain? Miten ulkomaalaisten poimijoiden keräämät määrät ovat kehittyneet? Kuinka paljon marjojen biologinen sato on vaihdellut? Mielenkiintoista tietoa tutkimusraportista: Turtiainen, M., Salo, K. ja Saastamoinen, O. Variations of yield and utilisation of bilberries (Vaccinium myrtillus L.) and cowberries (V. vitis-idaea L.) in Finland. Silva Fennica 45(2): 237-251 (engl.)

Mustikka- ja puolukkasatojen talteenotto sekä paljon muuta kiinnostavaa asiaa lokakuussa 2015 julkaistavassa tietokirjassa: Metsä. Monikäyttö ja ekosysteemipalvelut. Salo (toim.).