Neuropsykologeja tarvitaan lisää

Aivoverenkiertohäiriöihin liittyy usein neuropsykologisia häiriöitä, joilla tarkoitetaan vaikeuksia puheen tuottamisessa ja ymmärtämisessä, lukemisessa, kirjoittamisessa, laskemisessa, muistissa, hahmotuksessa, tarkkaavuudessa sekä ajattelussa ja päättelyssä. Neuropsykologiset häiriöt ovat hämmentäviä, koska häiriö ilmenee sellaisissa perustoiminnoissa, jotka sairastunut on aiemmin kyennyt suorittamaan rutiininomaisesti.

Neuropsykologista kuntoutusta tarvitsevat potilaat, joilla on neuropsykologisia jälki-oireita neurologisesta sairaudesta tai vammasta tai jostakin muusta aivojen toimintaan vaikuttavasta häiriötilasta. Neuropsykologinen kuntoutus suunnitellaan yksilön oirekuvan perusteella juuri hänen tarpeitaan ajatellen. Se voi kestää lyhyestä ohjauksesta useisiin vuosiin.

Neuropsykologinen kuntoutus pyrkii yksilön kognitiivisten ja käyttäytymismuutosten tai -poikkeavuuksien lievittämiseen sekä toimintakyvyn palauttamiseen tai sen parantamiseen. Tavoitteena on yksilön sopeutuminen muuttuneeseen tilanteeseen ja uusien toimintatapojen opettaminen. Pyrkimyksenä voi olla omaehtoisen ja itsenäisen selviytymisen parantaminen tai mahdollisesti menetetyn työkyvyn palauttaminen.

Nykyinen neuropsykologikoulutus on vahvasti tieteelliseen tutkimukseen ja sen tekemiseen painottuva yliopistollisen lisensiaattitutkinnon tuottava koulutus. Aivoverenkiertohäiriön jälkeisen kuntoutuksen kliinisiä toteuttajia on aivan liian vähän, koska näitä ammattilaisia on riittämättömästi. Koulutukseen on ollut vaikea päästä. AVH:n lisäksi on muitakin sairausryhmiä, jotka hyötyvät neuropsykologisesta osaamisesta.

Suomessa neuropsykologiksi voi kouluttautua laillistettu psykologi suorittamalla erikoistumisopinnot, joihin kuuluu kursseja neuropsykologian, neurologian, muiden neurotieteiden sekä psykiatrian ja kuntoutuksen alueelta. Työn ohessa käytävän koulutuksen kesto on noin neljä vuotta. Nykyisin neuropsykologin tehtävissä työskentelee myös lyhyemmän koulutuksen saaneita psykologeja, jotka täyttävät erikseen sovitut pätevyysvaatimukset.

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutuksesta vastaava professori Laura Hokkanen Helsingin yliopistosta toteaa, että neuropsykologian erikoispsykologikoulutus on nyt muuttumassa työelämän kanssa läheisemmässä yhteistyössä toteutettavaksi erikoistumiskoulutukseksi. Yliopistot vastaavat edelleen opintojen järjestämisestä, mutta lisensiaattitutkinto poistuu.

Sopimuksia yliopistojen kesken koulutuksen järjestämisestä valmistellaan parhaillaan ja rahoituksen toivotaan järjestyvän monikanavaisesti. Opiskelijat tai heidän työnantajansa maksavat koulutuksesta osan, valtio opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen välityksellä osan.

Koulutuksen sisältö pidetään tämänhetkisten suunnitelmien mukaan aiemman mukaisena ja siitä saatava pätevyys vastaa edelleen aiempaa erikoispsykologin pätevyyttä.

Aivoliitto kantaa erityistä huolta neuropsykologipalvelujen ja -kuntoutuksen riittämättömyydestä, koska AVH-kuntoutuksessa tämä osaaminen on erittäin merkittävää. Lisäksi neuropsykologinen kuntoutus on vaikuttavaa ja erityisesti työ-ikäisten työkunnon arvioinnin kannalta välttämätöntä.

Toivottavaa olisi, että työnantajat suhtautuisivat positiivisesti uudenmuotoisen neuropsykologian erikoistumiskoulutuksen järjestämiseen ja tukisivat työntekijöitään sinne hakeutumisessa.

Lisätietoja:

Terttu Erilä, puheenjohtaja, Aivoliitto ry
p. 050 560 3929, terttu.erila@aivoliitto.fi 

Tiina Viljanen, toiminnanjohtaja, Aivoliitto ry
p. 040 833 1511, tiina.viljanen@aivoliitto.fi 

Mervi Jehkonen, neuropsykologian dosentti, Tampereen yliopisto
p. 050 355 2367, mervi.jehkonen@uta.fi

Laura Hokkanen, kliinisen neuropsykologian professori, Helsingin yliopisto
p. 050570 2724, laura.hokkanen@helsinki.fi 

www.aivoliitto.fi
 

Tiedotteen lähettäjä:
Päivi Seppä-Lassila
Viestintäpäällikkö
Aivoliitto ry
Suvilinnantie 2
20900 TURKU
p. 040 715 5198
paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi
www.aivoliitto.fi