33 % peruskoulun ja toisen asteen oppilaista pelkää, että työelämä on itselle liian raskasta

Kolmannes (33 %) yläkoululaisista ja toisen asteen opiskelijoista pelkää työelämän olevan itselle liian raskasta. Työelämän raskautta pelkäävien osuus on kasvanut jo neljänä peräkkäisenä vuotena Nuorten yrittäjyys ja talous NYTin kyselytutkimuksessa. Vuonna 2020 työelämän raskautta pelkäsi 19 prosenttia nuorista.  

Tänä vuonna kyselyssä haluttiin pureutua tarkemmin siihen, millaisia syitä nuoret itse näkevät työelämän kuormittavuuden takana. Yli puolet (55 %) niistä vastaajista, jotka kokivat työelämän olevan itselle liian kuormittava, ilmoitti syyksi huolen siitä, ettei tule ansaitsemaan töissä tarpeeksi rahaa. Toiseksi eniten (47 %) huoletti se, ettei nuori ollut vielä löytänyt työtä, joka voisi kiinnostaa. Myös omat voimavarat huolettivat, sillä 44 % työelämän liian kuormittavaksi kokevista nuorista ilmoitti, ettei itsellä ole tarpeeksi voimia ja jaksamista työelämää varten. 

Omien vanhempienkin kautta saatu käsitys työelämästä näkyi tuloksissa. 43 prosenttia työelämän liian kuormittavaksi kokevista katsoi, että omien vanhempien työelämä näyttää raskaalta, eikä halua itselle samaa. Moni koki lisäksi, ettei työelämässä kiinnitetä riittävästi huomiota hyvinvointiin ja jaksamiseen (37 %).  

Sukupuoli, minäpystyvyys ja itsetunto selittävät eroja 

Vastausten tarkemman analyysin perusteella nuoret voidaan jakaa työelämäodotuksien suhteen kahteen ryhmään.   

– Työelämämyönteisten nuorten ryhmästä löytyy positiivista työelämän odotusta, luottamusta omiin työelämävalmiuksiin sekä uskoa tulevaisuuteen. Toista ryhmää taas kuvaa tietynlainen näköalattomuus ja voimavarojen puute. On vaikea innostua työelämästä tai oman tulevaisuuden rakentamisesta, jos oma yleinen hyvinvointi ja jaksaminen ovat heikoissa kantimissa, kertoo NYTin erityisasiantuntija Lauri Vaara.  

Ryhmien erot eivät selity yleisimmillä taustatekijöillä, kuten koulumenestyksellä, vanhempien koulutustaustalla, vanhempien työelämätilanteella tai maahanmuuttajataustalla. Näköalattomien ryhmässä on jonkin verran enemmän tyttöjä ja muunsukupuolisia, mutta sukupuolierot ryhmien välillä eivät ole erityisen merkittäviä.  

– Työelämän suhteen näköalattomien ryhmässä on kuitenkin selvästi enemmän sellaisia nuoria, joilla on matalampi itsetunto, eivätkä he myöskään koe omaavansa riittäviä valmiuksia työelämässä menestymiseen. Näiden nuorten joukossa myös kiinnittyminen esimerkiksi kouluyhteisöön näyttäisi työelämämyönteisiä nuoria vähäisemmältä, arvioi Vaara. 

Kuormituksen takana moninaisia syitä 

Syyt nuorten kokemaan työelämän kuormitukseen ovat moninaiset. Vastausten perusteella osalla nuorista ei yksinkertaisesti ole riittävästi voimavaroja orientoitua omaan tulevaisuuteen työelämässä.  

Työelämän myös pelätään vievän liikaa tilaa elämän muilta tärkeiltä osa-alueilta, kuten harrastuksilta ja ihmissuhteilta. Työelämään liittyy nuorten kohdalla myös epätietoisuutta ja ennakkoluuloja, jotka osaltaan lisäävät epävarmuuden ja kuormittavuuden kokemuksia työelämää kohtaan. 

Moninaiset syyt työelämäkuormituksen taustalla tulee ottaa huomioon myös keinoissa, joilla nuorten kokemaa työelämän kuormittavuutta pyritään vähentämään.  

– Toiset nuoret tarvitsevat ensisijaisesti tukea omien yleisten voimavarojen vahvistamisessa, kun taas toiset kaipaavat lisää tietoa ja hyviä kokemuksia työelämästä. Tulokset viittaavat siihen, että nuorten yleisesti kokema näköalattomuus ja kuormitus heijastuvat myös työelämäodotuksiin. Yhtä helppoa ratkaisua nuorten kokeman työelämän kuormituksen kitkemiseksi tuskin löytyy, summaa Vaara.  

NYTin kysely toteutettiin tänä vuonna historiansa ensimmäistä kertaa kahden toimijan voimin. Yhteistyökumppani LähiTapiolan pääjohtaja Juha Koponen näkee työnantajien roolin keskeisenä nuorten työelämään liittyvien huolien lievittämisessä. 

–Huomisen hyvinvoivan ja elinvoimaisen Suomen rakentavat tämän päivän lapset ja nuoret. Heidän talous-, työelämä- ja yrittäjyystaitonsa sekä uskonsa suomalaisiin työnantajiin ovat yhteiskuntamme yli vuosikymmenien kantava voimavara. Meiltä yrityksiltä tarvitaan nyt sanojen lisäksi tekoja, jotka rakentavat luottamusta edessä olevaan työelämään – ja elämään itsessään, kommentoi Koponen.    

Nuorten yrittäjyys ja talous NYTin kyselyn toteutti Taloustutkimus ja aineiston keruu tapahtui 4.2.–30.3. välisenä aikana. Vastaajia oli 6027, joista puolet opiskeli yläasteella ja puolet toisella asteella. 

Nuorten yrittäjyys ja talous NYTin tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille oppimiskokonaisuuksia ja kokemuksia työelämästä, taloudesta ja yrittäjyydestä. Peräti 88 % 6.-luokkalaisista ja 84 % 9.-luokkalaisista suorittaa osana opetusta NYT Yrityskylä-oppimiskokonaisuuden, johon kuuluu työpäivä pienoisyhteiskunnassa ja yritystoimintasimulaatio peliareenalla. 

LähiTapiola-ryhmän yhtiöt ovat vuoden 2023 alusta alkaen tehneet laajaa yhteistyötä Nuorten yrittäjyys ja talous NYTin kanssa ympäri Suomen. Yhteistyön myötä sekä Yrityskylä Yläkouluun että toisen asteen Bisneskursseille saadaan ensi kertaa mukaan vakuutusaiheisia tehtäviä. LähiTapiola on mukana Yrityskylä Alakoulujen toiminnassa jo kuudella eri alueella.