MOOC- eli avoin online-opetus kasvattaa suosiotaan myös Helsingin yliopistossa

Parhaimmillaan online- eli MOOC-opetus on opiskelua kansainvälisessä seurassa, jossa opettajat ovat tähtiä, joilla on massoittain kuulijoita samalla kun opiskelijat saavat henkilökohtaisen ohjauksen.

- Kun yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston avoin verkkokurssi tekoälystä syksyllä 2011 sai yli 160 000 osallistujaa kaikkialta maailmasta, MOOCeista tuli hetkessä yliopisto-opetuksen kuuma puheenaihe, kertoo tietojenkäsittelytieteen laitoksen opintoesimies Jaakko Kurhila.

- Pian tämän jälkeen Stanford ja MIT lähtivät liikkeelle järjestämällä useita MOOC-kursseja. Ja nyt maailmalla puhutaan jo miljoonista kuulijoista.

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen huiman suosion saaneiden MOOC-kurssien syntyhistoria poikkeaa edellisistä. Kurssit ovat nyt käynnissä, ja esimerkiksi koululaisille lähtö on lentävä: MOOC-kurssin kautta opiskelija voi saada opintopaikan laitokselta ja hoitaa osan alkupään opinnoista yliopistossa ennen opiskelun alkamista.

Alun perin laitoksen ei itse asiassa ollut tarkoitus kehittää verkkokursseja lainkaan.

- Odotimme ensimmäiselle ohjelmoinnin MOOC-kurssillemme viime vuonna noin 30 osallistujaa. Aloittajia olikin 417, mikä oli aikamoinen yllätys. Heistä noin 50 haki opiskelupaikkaa MOOCin kautta, eli he hakivat sekä laitokselle opiskelemaan että suorittivat 12 viikkoa kestäneen kurssin, sanoo Kurhila.

Innostuksen rohkaisemana kurssitarjontaa on lisätty. Tammikuussa 2013 aukeni peliohjelmoinnin MOOC-kurssi ja englanninkielinen Programming MOOC alkaa maaliskuussa.

Kisällioppiminen yhdistettynä testaamiseen nosti opintomenestystä

MOOCit saivat Helsingin yliopistossa alkunsa, kun laitos keväällä 2010 toteutti opetuskokeilun, jossa alkupään ohjelmointikursseja muutettiin. Luentokurssin sijaan opiskelijat pantiin koneen ääreen hommiin, ja samalla heille tarjottiin riittävästi ohjausta. Omaan oivallukseen perustuvaa opetusmenetelmää ruvettiin kutsumaan tehostetuksi kisällioppimiseksi (engl. Extreme Apprenticeship method).

Työtavassa opiskelijat tekevät itsenäisesti ja ohjatusti paljon erilaisia tehtäviä.

- Aluksi näiden tehtävien tarkistaminen tehtiin manuaalisesti, eli ohjaaja tarkasti opiskelijan näyttöruudulta, toimiko opiskelijan ohjelma oikein, kertoo Kurhila.

 - Koska ohjelmakoodia pystyy testaamaan automaattisesti, syksyllä 2011 rakennettiin tehtävien automaattinen testausjärjestelmä, TestMyCode (TMC).

Tehostettu kisällioppiminen yhdistettynä TMC:hen nosti ohjelmointikurssien opintomenestystä reippaasti. Tehtävien automaattinen tarkistaminen mahdollisti myös sen, että muutkin kuin Helsingin yliopiston opiskelijat saattoivat osallistua kursseille.

Kun Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä vielä saatiin tukea, ohjelmointikurssi pystyttiin tarjoamaan ensimmäistä kertaa avoimena kaikille halukkaille.

Opiskelupaikkaa toivovat haastatellaan kurssin päätteeksi

Opinto-oikeudesta sovittiin matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kanssa, ja ensimmäinen ohjelmoinnin MOOC alkoi tammikuussa 2012. Toinen on nyt alkamassa.

- Jos opiskelija osoittaa ohjelmoinnin MOOC-kurssillamme, että hänellä on kykyä ja halua opiskella alaa, on luontevaa että haluamme hänet laitoksellemme opiskelijaksi. Haastattelemme kurssin päätyttyä kaikki potentiaaliset hakijat, jotta varmistumme osaamisesta, sanoo Kurhila.

Keväällä 2013 ohjelmoinnin MOOC-kurssin kautta voi taas hakea laitokselle opiskelijaksi. Tällä hetkellä kurssin on aloittanut 550 osallistujaa. Mukaan ehtii vielä, sillä opiskelupaikkaankin johtavan kurssin ensimmäisen tehtäväjoukon takaraja on 24.2.2013.

- Meillä on jatkossakin kaikille avoimia ja maksuttomia kursseja, joissa oppiminen perustuu opiskelijoiden aktiiviseen tekemiseen ja ohjelmointi tapahtuu ammattimaisessa ohjelmointiympäristössä.

Lisätiedot: http://mooc.fi/

Lisätietoja myös: Jaakko Kurhila, Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos, puhelin 050 415 1703

Ystävällisin terveisin

Minna Meriläinen-Tenhu, tiedottaja, puhelin (09) 191 51042