
Afrikka ja Eurooppa rakentavat uudenlaista ruoka- ja ravitsemusturvallisuuden tutkimuskumppanuutta
Afrikkalaisten ruokajärjestelmien tehostaminen saattaa olla yksi avain koko maapallon tulevaisuuden ruokahuollon turvaamiseen. Ruoantuotanto on kuitenkin järjestettävä niin, että samaan aikaan huolehditaan ympäristön kunnosta.
– Afrikan ruokajärjestelmissä on tehostamisen varaa. On kuitenkin lyhytnäköistä hakea vain tehotuotantoa, jos samalla pilataan tai köyhdytetään maaperää ja siten heikennetään tulevien sukupolvien mahdollisuuksia ruokkia itsensä. Tarvitaan teknisiä ja yhteiskunnallisia innovaatioita, jotta tuotanto on taloudellisesti ja ekologisesti kestävää, toteaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) professori Jarkko Niemi.
Luke on mukana kansainvälisessä PROIntensAfrica -hankkeessa, jossa etsitään avaimia uudenlaiseen, Afrikan mantereen ruoantuotantoa kestävällä tavalla tehostavaan tutkimus- ja innovaatiokumppanuuteen Euroopan ja Afrikan välillä. Kumppanuutta ja omistajuutta korostavassa hankkeessa on mukana 23 eurooppalaista ja afrikkalaista tutkimuslaitosta. Hanketta koordinoi hollantilainen Wageningen University and Research Centre (WUR).
Räätälöidyt reitit kestävyyteen
Hankkeen taustalla on ennuste, jonka mukaan maapallon väestö, joka saavuttaa 9 miljardin asukkaan rajan vuoteen 2050 mennessä, vaatii tulevaisuudessa syödäkseen 70 prosenttia enemmän ruokaa kuin nykyisin. Koska ruoantuotannon kestävään tehostamiseen ei ole yhtä yksittäistä ratkaisua, on tutkittava monia erilaisia polkuja.
PROIntensAfrica kerää afrikkalaiset ja eurooppalaiset tutkijat yhteen linjaamaan ja valitsemaan näitä polkuja.
– Kestävä tehostaminen voi tarkoittaa jollakin alueella tehomaataloutta, kun taas toisaalla luomuviljely on paras tehostamisen vaihtoehto. PROIntensAfrica menee tästä askeleen eteenpäin: yhdistämme erilaisten viljelytekniikoiden aineksia ja pyrimme luomaan erilaisiin vaatimuksiin parhaiten vastaavia innovatiivisia ratkaisuja, sanoo hankkeen afrikkalaisen pääkumppanin Forum for Agricultural Research in African (FARA) pääjohtaja Yemi Akinbamijo. Hän vierailee tällä viikolla Suomessa tutustumassa Suomen kehitystutkimusprojekteihin ja neuvottelemassa yhteistyömahdollisuuksista Luken tutkijoiden kanssa.
Innovaatioita ja suomalaista osaamista tarjolle
Tavoitteena on rakentaa uudenlainen tutkimusohjelma, joka käyttää yhteistutkimusrahoitusta entistä tehokkaammin ja monipuolisemmin. Tavoite on laatia laaja, ruoantuotannon kestävään tehostamiseen keskittyvä tutkimusohjelma IntensAfrica. Luken tutkijat pitävät tärkeänä, että Suomi on mukana Euroopan ja Afrikan maiden välille rakentuvassa yhteistyöverkostossa.
– Yhteisessä tutkimusohjelmoinnissa ei ole kyse ainoastaan tieteestä vaan myös politiikasta ja rahoituksesta. Erilaisten toimijoiden yhteistyö ja hyvä koordinointi on tärkeää, jotta tutkimuksesta saadaan mahdollisimman suuri hyöty kaikille osapuolille, toteaa projektin vastuututkija Susanna Rokka Lukesta.
Luken tutkijat osallistuvat parhaillaan PROIntensAfrican tutkimusstrategian valmisteluun ja pystyvät tarjoamaan ohjelmasuunnittelun tueksi suomalaisia innovaatioita ja osaamista.
– Lukella on jo hyviä kokemuksia ulkoministeriön rahoittamista IKI-hankkeistaan Afrikassa. Samoin Luken ruokaturvan parantamiseen pyrkivän, yhteisrahoitteisen FoodAfrica-ohjelman hyviksi havaittuja esimerkkejä voidaan hyödyntää IntensAfrican tutkimusohjelmien valmistelussa. Vastaavasti suomalaiset tutkijat saavat uusia vinkkejä muiden tekemisestä, kertoo FoodAfrica-ohjelman johtaja, Luken professori Hannu Korhonen.
PROIntensAfrica on saanut rahoitusta Euroopan Unionin Horizon2020 -rahoitusohjelmasta. Hanke alkoi huhtikuussa ja päättyy vuonna 2017. Lisätietoja hankkeesta löytyy osoitteesta www.intensafrica.org.
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Vanhempi tutkija Susanna Rokka, Luke, susanna.rokka@luke.fi puh. 029 532 6742
Linkit
Tietoja julkaisijasta

Viikinkaari 9
00790 Helsinki, Finland
0295 32 6000 / +358 295 32 6000http://www.luke.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Luonnonvarakeskus
Uusi tiedotetilauksesi vuoden loppuun mennessä/ Förnya dina pressmeddelandeprenumerationer före årsskiftet20.12.2017 14:13:33 EET | Tiedote
Luonnonvarakeskus (Luke) vaihtaa vuoden 2018 alusta alkaen mediatiedotteiden lähetysjärjestelmää. Muutoksen yhteydessä pyydämme teitä uusimaan tiedotetilauksenne. Tiedotteita voi tilata aihealueittain tai halutessaan voi tilata myös kaikki Luken tiedotteet. Tilaa Luken tiedotteet lomakkeella >> -- Från och med början av 2018 skickas Naturresursinstitutets (Luke) pressmeddelanden från ett nytt system. I samma veva ber vi er att förnya era prenumerationer på Lukes pressmeddelanden. Lukes pressmeddelanden kan beställas enligt ämne eller man kan också prenumerera på alla Lukes pressmeddelanden. Fyll i blanketten och prenumerera på Lukes pressmeddelanden >>
Luken e-vuosikirja kokoaa yhteen maatalous-, metsä- ja kalatilastot18.12.2017 09:00:00 EET | Tiedote
Luken ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirja ilmestyy nyt kolmatta kertaa. Verkossa ilmestyvässä julkaisussa on koottu yhteen keskeisimmät biotalouden tilastotiedot maataloudesta, metsäsektorilta sekä kala- ja riistataloudesta.
Luonnonvarakeskuksen Tervon kalanviljelylaitokselta on löydetty kaloista IHN-virusta14.12.2017 17:05:15 EET | Tiedote
Luonnonvarakeskuksen (Luke) Tervon kalanviljelylaitokselta on löydetty IHN-virusta. Viruksen esiintyminen todettiin ensimmäisen kerran Suomessa Pohjois-Pohjanmaalla Iissä sijaitsevasta merialueen kalanviljelylaitoksesta (Eviran tiedote 30.11.2017).
Lohen poikkeuksellisen korkea hinta notkautti kalan kulutuksen kasvua14.12.2017 13:00:33 EET | Tiedote
Lohen hinta on viimeiset kolme vuotta pysytellyt poikkeuksellisen korkeana. Korkean hinnan vuoksi kalan kulutuksen kasvu taittui Suomessa väliaikaisesti. Kirjolohen kysynnän kasvu ulkomailla avasi toisaalta uusia vientimarkkinoita.
Suurin osa maatalousmaasta peitteisenä talvella14.12.2017 09:00:00 EET | Tiedote
Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotietojen mukaan yli 40 prosenttia käytössä olevasta maatalousmaasta oli viljelykasvin peitossa talvella 2015–2016. Vajaata viidennestä peittivät kasvinjätteet tai sänki ja kymmenesosa oli kevennetysti muokattua. Yhteensä lähes 80 prosenttia maatalousmaasta oli kasvipeitteistä tai kevennetysti muokattua. Runsas 20 prosenttia maasta oli paljaana.