Uusi tietoturvallinen skaalautuva pilvipalvelu tieteelliseen laskentaan
Uusi pilvi-infrastruktuuri tukee Euroopan hiukkastutkimuskeskuksessa Cernissä Large Hadron Collider (LHC) -hiukkastörmäyttimen CMS (Compact Muon Solenoid) -kokeen keräämän datan analyysiä hajautetussa pilviympäristössä. Tiedon tehokas kerääminen, tallennus ja analyysi ovat LHC-tutkimuksen keskeisiä vaatimuksia, sillä Cernin CMS-koe käsittää 150 miljoonaa mittauskanavaa, ja se kerää dataa protonien törmäyksistä 40 miljoonaa kertaa sekunnissa.
Cernin CMS-kokeen datan analyysikehikko on alun perin kehitetty hajautettujen grid-teknologioiden avulla, ja siitä on muodostunut monimutkainen ohjelmistoarkkitehtuuri. Suomalaisvetoinen tutkimusryhmä etsi kevyempää työskentelytapaa ja kehitti ratkaisun, jossa perinteinen grid-ohjelmisto tuotiin moderniin pilviympäristöön. Ratkaisua varten otettiin käyttöön myös uusi tietoturvallinen tapa hallita virtuaalikoneiden yhteyksiä.
- Järjestelmää on kehitetty ja testattu yli kaksi vuotta, ja se on nyt saatu toimivaksi ja tuotantovalmiiksi Cernissä kerätyn datan analysointiin, sanoo Helsingin yliopiston fysiikan professori Paula Eerola, joka johtaa suomalaisten tutkijoiden osuutta CMS-kokeessa Cernissä, Genevessä.
Suurenergiafysiikan laskentaa avoimella lähdekoodilla skaalautuvin resurssein
Uusi tietoturvallinen suurenergiafysiikan pilvi-infrastruktuuri rakentuu avoimen lähdekoodin komponenttien varaan ja perustuu OpenStack-alustan mahdollistaman laskennan, verkon ja tallennuksen virtualisointiin. OpenStack on suosittu avoimen lähdekoodin pilvialusta, joka mahdollistaa skaalautuvat palvelut.
Pilvi-infrastruktuuri on hybridiratkaisu, joka yhdistää grid- ja pilvimallien toiminnalliset ominaisuudet.
- Ratkaisumme mahdollistaa grid-työkuorman joustavan käsittelyn sekä sisäisessä että julkisessa pilvessä. Ja sitten se on vielä skaalautuva, eli kapasiteettia on riittävästi, sanoo tietojenkäsittelytieteen professori Sasu Tarkoma Helsingin yliopistosta.
Järjestelmän tarjoama virtuaalikoneiden välinen tietoturva pohjautuu Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT:in yhteistyössä Ericsson Research Finland:in kanssa toteuttamaan Host Identity Protocol -protokollaan, joka käyttää kryptografiseen nimiavaruuteen perustuvia virtuaalisia osoitteita.
Kehitetty järjestelmä on tuotantokäytössä CSC - Tieteen tietotekniikan keskuksen Pouta-pilvipalvelussa. Se tukee suurenergiafysiikan tutkimusta ja mahdollistaa nopean skaalautumisen työkuorman kasvaessa. Järjestelmän ansiosta fyysisen laskentainfrastruktuurin rajoitteita voidaan kiertää ottamalla käyttöön uusia ulkopuolisia pilviresursseja ajon aikana.
Odotettavissa on, että uusi järjestelmä otetaan käyttöön myös muilla isojen aineistojen tieteellisen laskennan alueilla, joissa tarvitaan skaalautuvaa ja tietoturvallista datan käsittelyä ja analyysiä.
Lähde:
L. Osmani, S. Toor, M. Komu, M. Kortelainen, T. Linden, J. White, R. H. Khan, P. Eerola, S.Tarkoma. Secure Cloud Connectivity for Scientific Applications. IEEE Transactions on Services Computing, Special Issue on Cloud Services Meet Big Data, 2015.
http://ieeexplore.ieee.org/xpls/abs_all.jsp?arnumber=7208868&tag=1
Lisätiedot:
Professori Sasu Tarkoma ja professori Paula Eerola johtivat Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusprojektia Datacenter Indirection Infrastructure for High Energy Physics (DII-HEP).
Virtual Infrastructure for CERN CMS data analysis https://www.cs.helsinki.fi/group/nodes/cern-cms/
Yhteystiedot:
Professori Paula Eerola, Helsingin yliopisto, fysiikan laitos, ja Fysiikan tutkimuslaitos, 050 317 5600, paula.eerola@helsinki.fi
Professori Sasu Tarkoma, Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos, 040 506 2163, sasu.tarkoma@helsinki.fi
Ystävällisin terveisin
Minna Meriläinen-Tenhu, 050 415 0316, @MinnaMeriTenhu
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lapsuuden ystävyyssuhteiden puute altistaa itsemurha-ajatuksille yli 50-vuotiailla3.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Lapsuuden epäsuotuisat olosuhteet lisäävät itsemurha-ajatusten riskiä myöhemmällä iällä, ilmenee Helsingin yliopiston kansainvälisestä tutkimuksesta.
Majavat ovat palanneet metsämaisemaan ja elvyttävät sen luontoa2.9.2025 15:58:23 EEST | Tiedote
Pitkäaikainen tutkimus yli 50 vuoden ajalta kuvaa miten Evolle palanneet majavat ovat monimuotoistaneet elinympäristöjä. Se kertoo niiden merkittävästä roolista niin kutsuttuina ekosysteemi-insinööreinä, jotka mahdollistavat laajemman lajikirjon alueella.
Rikoslain ihmiskäsitys on ristiriitainen ja luo epäoikeudenmukaisuutta2.9.2025 08:30:32 EEST | Tiedote
Rikosoikeutta ohjaavat ajatukset perustuvat enemmän politiikkaan ja moraaliin kuin tutkittuun tietoon, sanoo Esko Yli-Hemminki, jonka väitöstutkimus käsittelee rikosoikeuden ihmiskäsitystä.
Päiväaktiivisten yöperhosten suuremmat kuuloelimet kyseenalaistavat olettamukset niiden evoluutiosta28.8.2025 07:50:00 EEST | Tiedote
Tutkijat tekivät odottamattoman löydön: päiväaktiivisilla yöperhosilla on suuremmat korvat kuin niiden yöaktiivisilla sukulaisilla. Havainto on yllättävä, koska päiväaktiiviset lajit eivät joudu kaikuluotaavien lepakoiden saalistamiksi.
Helsingin yliopiston Esa Hämäläinen: T&K-sovusta luopuminen olisi kohtalokas virhe – kasvu syntyy tutkimuksesta, ei leikkauksista27.8.2025 13:00:58 EEST | Tiedote
Ensi viikon budjettiriihessä hallituksella on mahdollisuus vahvistaa kasvun ja kilpailukyvyn edellytyksiä pitämällä kiinni historiallisesta T&K-sopimuksesta. Valtiovarainministeriön esitys sopimuksen lykkäämisestä olisi askel väärään suuntaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme