Uusi tietoturvallinen skaalautuva pilvipalvelu tieteelliseen laskentaan
11.9.2015 13:49:14 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Uusi pilvi-infrastruktuuri tukee Euroopan hiukkastutkimuskeskuksessa Cernissä Large Hadron Collider (LHC) -hiukkastörmäyttimen CMS (Compact Muon Solenoid) -kokeen keräämän datan analyysiä hajautetussa pilviympäristössä. Tiedon tehokas kerääminen, tallennus ja analyysi ovat LHC-tutkimuksen keskeisiä vaatimuksia, sillä Cernin CMS-koe käsittää 150 miljoonaa mittauskanavaa, ja se kerää dataa protonien törmäyksistä 40 miljoonaa kertaa sekunnissa.
Cernin CMS-kokeen datan analyysikehikko on alun perin kehitetty hajautettujen grid-teknologioiden avulla, ja siitä on muodostunut monimutkainen ohjelmistoarkkitehtuuri. Suomalaisvetoinen tutkimusryhmä etsi kevyempää työskentelytapaa ja kehitti ratkaisun, jossa perinteinen grid-ohjelmisto tuotiin moderniin pilviympäristöön. Ratkaisua varten otettiin käyttöön myös uusi tietoturvallinen tapa hallita virtuaalikoneiden yhteyksiä.
- Järjestelmää on kehitetty ja testattu yli kaksi vuotta, ja se on nyt saatu toimivaksi ja tuotantovalmiiksi Cernissä kerätyn datan analysointiin, sanoo Helsingin yliopiston fysiikan professori Paula Eerola, joka johtaa suomalaisten tutkijoiden osuutta CMS-kokeessa Cernissä, Genevessä.
Suurenergiafysiikan laskentaa avoimella lähdekoodilla skaalautuvin resurssein
Uusi tietoturvallinen suurenergiafysiikan pilvi-infrastruktuuri rakentuu avoimen lähdekoodin komponenttien varaan ja perustuu OpenStack-alustan mahdollistaman laskennan, verkon ja tallennuksen virtualisointiin. OpenStack on suosittu avoimen lähdekoodin pilvialusta, joka mahdollistaa skaalautuvat palvelut.
Pilvi-infrastruktuuri on hybridiratkaisu, joka yhdistää grid- ja pilvimallien toiminnalliset ominaisuudet.
- Ratkaisumme mahdollistaa grid-työkuorman joustavan käsittelyn sekä sisäisessä että julkisessa pilvessä. Ja sitten se on vielä skaalautuva, eli kapasiteettia on riittävästi, sanoo tietojenkäsittelytieteen professori Sasu Tarkoma Helsingin yliopistosta.
Järjestelmän tarjoama virtuaalikoneiden välinen tietoturva pohjautuu Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT:in yhteistyössä Ericsson Research Finland:in kanssa toteuttamaan Host Identity Protocol -protokollaan, joka käyttää kryptografiseen nimiavaruuteen perustuvia virtuaalisia osoitteita.
Kehitetty järjestelmä on tuotantokäytössä CSC - Tieteen tietotekniikan keskuksen Pouta-pilvipalvelussa. Se tukee suurenergiafysiikan tutkimusta ja mahdollistaa nopean skaalautumisen työkuorman kasvaessa. Järjestelmän ansiosta fyysisen laskentainfrastruktuurin rajoitteita voidaan kiertää ottamalla käyttöön uusia ulkopuolisia pilviresursseja ajon aikana.
Odotettavissa on, että uusi järjestelmä otetaan käyttöön myös muilla isojen aineistojen tieteellisen laskennan alueilla, joissa tarvitaan skaalautuvaa ja tietoturvallista datan käsittelyä ja analyysiä.
Lähde:
L. Osmani, S. Toor, M. Komu, M. Kortelainen, T. Linden, J. White, R. H. Khan, P. Eerola, S.Tarkoma. Secure Cloud Connectivity for Scientific Applications. IEEE Transactions on Services Computing, Special Issue on Cloud Services Meet Big Data, 2015.
http://ieeexplore.ieee.org/xpls/abs_all.jsp?arnumber=7208868&tag=1
Lisätiedot:
Professori Sasu Tarkoma ja professori Paula Eerola johtivat Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusprojektia Datacenter Indirection Infrastructure for High Energy Physics (DII-HEP).
Virtual Infrastructure for CERN CMS data analysis https://www.cs.helsinki.fi/group/nodes/cern-cms/
Yhteystiedot:
Professori Paula Eerola, Helsingin yliopisto, fysiikan laitos, ja Fysiikan tutkimuslaitos, 050 317 5600, paula.eerola@helsinki.fi
Professori Sasu Tarkoma, Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos, 040 506 2163, sasu.tarkoma@helsinki.fi
Ystävällisin terveisin
Minna Meriläinen-Tenhu, 050 415 0316, @MinnaMeriTenhu
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Sikatilallinen, haluatko tietää, miten sioillasi menee? Hae mukaan eurooppalaiseen tutkimukseen22.4.2026 17:25:17 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen johtama laaja kansainvälinen hanke kartoittaa emakoiden ja porsaiden hyvinvointia yli 300 sikatilalla kymmenessä Euroopan maassa. Suomalaisia tiloja kutsutaan mukaan keväällä 2026.
Helsingin yliopiston talous pysyi vakaana vuonna 202522.4.2026 11:22:19 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmallin mukaan jaettava perusrahoitus heikkeni, mutta valtion rahoitus kokonaisuutena kasvoi.
Incel-yhteisöt ovat monimutkaisempia kuin julkinen keskustelu antaa ymmärtää22.4.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Julkisessa keskustelussa incelit esitetään usein joko yksinäisinä uhreina tai vaarallisina ekstremisteinä. Tuore väitöstutkimus osoittaa, että miesten incel-identiteetti on joustava ja muuttuva: osallistumisen intensiteetti ja naisvihan syvyys vaihtelevat yksilöittäin ja elämäntilanteen mukaan.
Maidontuotannon hiilijalanjälki mahdollisesti oletettua suurempi21.4.2026 10:36:36 EEST | Tiedote
Karjankasvatus aiheuttaa merkittävän osan kasvihuonekaasupäästöistä maailmanlaajuisesti. Uuden tutkimuksen mukaan maidon hiilijalanjälki voi olla huomattavasti suurempi kuin laskelmissa yleensä, kun otetaan huomioon myös maaperästä vapautuva hiilidioksidi.
Järjestäytynyt rikollisuus pyrkii vaikuttamaan oikeusviranomaisiin Pohjoismaissa17.4.2026 09:43:40 EEST | Tiedote
Järjestäytyneen rikollisuuden epäasiallinen vaikuttaminen oikeusjärjestelmän viranomaisiin on kasvava ongelma kaikissa Pohjoismaissa, osoittaa uusi tutkimus. Ilmiö on odotettua hienovaraisempaa ja jää siksi usein piiloon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme