Kun villieläin ylittää ihmisen asettamat rajat

Johanssonin tutkimushypoteesina on olettamus siitä, että ihmisten ja villieläinten väliset ristiriidat saavat alkunsa, kun villieläin ylittää ihmisten mieltämän rajalinjan luonnon ja kulttuurin välillä ja siirtyy ihmisen kontrolloimalle alueelle. Ihmisten määrittämä luonnon ja kulttuurin välinen rajalinja jakaa kahden erilliseksi koetun tilan väliset spatiaaliset sisällöt ja niihin liitetyt merkitykset. Ihmiset kokevat villieläimen siirtyvän pois luonnollisesta ympäristöstään, kun se ylittää tämän rajalinjan. Villieläimen läsnäolo ihmisten hallitsemassa ja kontrolloimassa tilassa rikkoo siellä vallinneen perinteisiin, sääntöihin, lakiin, julkiseen mielipiteeseen, vallitsevaan diskurssiin tai muihin ihmisten määrittämiin kriteereihin perustuvan järjestyksen. Villieläin edustaa subjektia, johon ihmisellä ei ole täydellistä kontrollia. Ilmaantuessaan ihmisten muokkaamaan kulttuuriympäristöön, jossa pyrkimyksenä on hallita kaikkia luonnon elementtejä, villieläin voi aiheuttaa läsnäolollaan myös bioturvallisuusriskin.

Väittelijä teki tapaustutkimuksen Liwalen piirikunnassa kaakkois-Tansaniassa. Siellä kyläyhteisöt ovat pitkään asuneet rinnan villieläimien kanssa, minkä vuoksi asukkailla on runsaasti perinnetietoa villieläinhallinnasta ja metsästyksestä. Kolonialismin aikana käynnistyneet villieläinten suojeluhankkeet ja perustetut riistansuojelualueet vaikuttavat vielä nykyisinkin ihmisten ja villieläinten välisten ristiriitojen taustalla. Tutkimus osoittaa, että kyläläiset mieltävät joidenkin villieläinten läsnäolon osana afrikkalaisen maaseudun mielikuvaansa eri tavalla kuin piirikunta-ja aluetason virkamiehet. Pienviljelijöiden näkökulmasta villieläimet ylittävät alituisesti villin (metsät) ja kesytetyn (viljellyt pellot) tilan välisen rajan etsiessään ruokaa ja suojaa maatilojen alueelta, jolloin ihmiset menettävät osan sadostaan ja kotieläimistään villieläimille. Ihmisten ja villieläinten välisissä kohtaamisissa kuolee toisinaan myös ihmisiä.

Ihmisten ja villieläinten väliset ristiriidat Liwalen piirikunnassa ovat varsin moniulotteisia eikä niitä voi selittää ainoastaan asenteiden tai maisemiin liittyvien mielikuvien pohjalta. Spatiaalinen näkökulma lisää kuitenkin ymmärrystämme ihmisten ja villieläinten välisten ristiriitojen syistä Tansaniassa ja muualla maailmassa.

Väittelijä toteutti tapaustutkimuksensa Liwalen piirikunnassa kesä-heinäkuussa 2002. Tämän lisäksi hän keräsi lähteitä ja teki haastatteluja Dar es Salaamissa vuonna 2003. Hän tutki ihmisten ja villieläimien välisiä ristiriitoja kuudessa maaseutukylässä, joissa tutkimukseen osallistui yhteensä 183 henkilöä. Käytetyt tutkimusmetodit olivat puolistrukturoidut haastattelut, osallistava kartoitus, lomakekysely ja Q-metodi.

 

FM Tino Johansson väittelee 28.11.2008 kello 12 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Beasts on Fields. Human-Wildlife Conflicts in Nature-Culture Borderlands. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Physicum, sali E204, Gustaf Hällströmin katu 2. Vastaväittäjänä on professori Yrjö Haila, Tampereen yliopisto, ja kustoksena on professori John Westerholm.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis-palvelussa http://ethesis.helsinki.fi/ .

Valokuva väittelijästä on noudettavissa osoitteesta http://kuvatus.helsinki.fi , käyttäjätunnus: väitöskuvat , salasana jätetään tyhjäksi.

Lisätiedot: Tino Johansson, puhelin (09) 191 51045, tino.johansson@helsinki.fi

Ystävällisin terveisin

Minna Meriläinen, tiedottaja, 191 51042