Lasten 500. elinsiirto suoritettiin Hyksin Lastenklinikalla

Hyks vastaa valtakunnallisesti aikuisten ja lasten elinsiirroista. Vuosittain Suomessa tehdään 10–25 lasten elinsiirtoa. Näistä puolet on munuaisensiirtoja, neljännes maksansiirtoja ja vajaa viidesosa sydämensiirtoja. Uusimpina lasten elinsiirtoina ovat keuhkon- ja ohutsuolensiirrot, joita on tehty alle 10 lapselle.  Elinsiirron saavista lapsipotilaista 30 % tulee Hyksin erityisvastuualueelta ja muiden yliopistosairaaloiden vastuualueilta tulee 70 % potilaista.

Suurin osa lapsista elää siirron jälkeen normaalia elämää

Suomalaisista munuaisensiirtolapsista 10 vuoden kuluttua on elossa 95 % ja maksan- ja sydämensiirroissa eloonjäämisosuus on noin 70 %.

Elinsiirtoon liittyvän leikkaus-, anestesia- ja jälkihoidon sijoittaminen valtakunnallisesti yhteen yksikköön Lastenklinikalle on maailmanlaajuisesti ainutlaatuista. ”Pienen väestöpohjan maassa tämä takaa parhaan hoitotuloksen. Elinsiirron saaneet lapset elävät varsin normaalia elämää, mutta lääkityksen seuranta ja siihen liittyvät sivuvaikutukset edellyttävät jatkuvaa seurantaa, jossa keskeistä on lähisairaalan ja Lastenklinikan yhteistyö”, kertoo osastonylilääkäri Hannu Jalanko.

Hylkimisreaktioiden diagnostiikka ja hoito parantunut

Ymmärrys hylkimisreaktiosta on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Elinsiirtojen hylkimistä estävän lääkehoito on parantunut siten, että aikaisemmin yleinen hylkimisreaktio siirtoa seuraavina viikkoina on jo harvinainen. Punaisen Ristin Veripalvelun kehittyneen teknologian ansiosta vasta-ainevälitteisen hylkimisen diagnostiikka on tarkentunut. Myös elinsiirtolasta uhkaavien infektioiden diagnostiikka ja hoito ovat parantuneet viime vuosina huomattavasti.

Vaikean sydämen vajaatoiminnan tilapäinen hoito tukipumpulla sekä siirteiden saamisen nopeuttaminen veriryhmärajat ylittävillä siirroilla ovat kehittyneet. Tämä on auttanut erityisesti pienimpien lasten mahdollisuutta sydänsiirteen saamiseen.

Elinsiirteiden saannin turvaaminen tärkeää

Suuri osa lasten elinsiirteistä saadaan aivokuolleelta aikuisluovuttajalta, mutta noin puolessa lasten munuaisensiirroista luovuttajana toimii isä tai äiti. Toisen munuaisen luovuttaminen on turvallista eikä aiheuta luovuttajalle ongelmia. Elinsiirteiden luovutustoiminta edellyttää Hyksin elinsiirtotoimiston ja keskussairaaloiden tehokasta yhteistyötä. Pohjoismaiden välinen yhteistyö on erityisen tärkeää, kun lapsipotilaalle haetaan siirrettä kiireellä. Ilahduttavaa on suomalaisten myönteinen asenne elinsiirtoihin, mitä potilasjärjestöt pyrkivät tiedottamisen avulla ylläpitämään.