Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta langettava tuomio Suomelle

ULKOASIAINMINISTERIÖ
http://formin.finland.fi

Tiedote 8/2009
13.1.2009

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta langettava tuomio Suomelle

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT on tänään antanut Suomea koskevan tuomion, jonka mukaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa turvattua oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, 8 artiklassa turvattua oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta ja 13 artiklassa turvattua oikeutta tehokkaisiin oikeussuojiin oli rikottu.

Asiassa oli kyse kolmesta eri oikeudenkäynnistä kahdessa rikos- ja yhdessä siviiliasiassa.

EIT jätti tutkimatta valituksen siltä osin kuin hovioikeus oli alentanut valittajan tuomiota ensimmäisessä rikosoikeudenkäynnissä. Hovioikeus alensi rangaistusta kahdella kolmasosalla siitä, mikä vastaavasta rikoksesta olisi yleisen oikeuskäytännön perusteella tullut tuomita. Ratkaisussaan EIT toteaa, ettei valittajaa voida enää katsoa ihmisoikeusloukkauksen uhriksi, koska hovioikeus oli tuomiossaan selvästi todennut alentaneensa valittajalle tuomitun rangaistuksen määrää johtuen siitä, että oikeudenkäynti ei ollut tapahtunut kohtuullisessa ajassa. EIT piti tätä hyvitystä riittävänä.

EIT otti sen sijaan tutkittavakseen valittajan siviilioikeudenkäyntiä ja toista rikosoikeudenkäyntiä koskevat valitukset.

Siviilioikeudenkäynti valittajan konkurssia koskevassa asiassa on alkanut 29.6.1994 ja oikeudenkäynti on edelleen kesken, joten oikeudenkäynti on tähän mennessä kestänyt yli 14 vuotta ja 6 kuukautta. Asian käsittelyä oli lykätty käräjäoikeudessa, koska samaan aikaan valittajaa vastaan oli vireillä rikosoikeudenkäynti, joka perustui pitkälti samoihin seikkoihin. Tästä huolimatta EIT katsoi, että valtiolla on velvollisuus järjestää oikeusjärjestelmänsä siten, että tuomioistuimet pystyvät noudattamaan 6 artiklan vaatimuksia. Koska lisäksi valittajalla ei ollut tehokkaita oikeussuojakeinoja vaikka hänen oikeuttaan oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin oli loukattu, EIT katsoi, että tämän siviilioikeudenkäynnin osalta oli rikottu ihmisoikeussopimuksen 6 ja 13 artiklaa.

Toisen rikosoikeudenkäynnin osalta valittajan omaisuutta oli takavarikoitu rikostutkinnassa. Takavarikon kohteena oli muun muassa valittajan ja hänen lakimiehensä välillä käyty kirjeenvaihto. EIT totesi, että Suomen lainsäädäntö ei ole ollut riittävän täsmällinen takavarikkokiellon alaisten asiakirjojen osalta. Siten valittaja jäi ilman sitä vähimmäissuojaa, joka oikeusvaltioperiaatteen mukaan kuuluu jokaiselle demokraattisessa yhteiskunnassa. Tästä syystä EIT katsoi sopimuksen 8 artiklaa loukatun.

Lisäksi EIT katsoi, että oikeudenkäynti tässä toisessa rikosasiassa ei ollut tapahtunut kohtuullisessa ajassa. EIT ei perustellut ratkaisuaan yksityiskohtaisesti, vaan tyytyi aiempaan oikeuskäytäntöönsä viitaten toteamaan, että se on samankaltaisissa tapauksissa useasti katsonut 6 artiklaa loukatun. EIT:n mukaan hallitus ei tuonut esille mitään sellaista, mikä antaisi aihetta erilaiseen johtopäätökseen tässä asiassa.

EIT määräsi valtion korvaamaan valittajalle 12 500 euroa vahingonkorvauksena aineettomasta vahingosta sekä 9 000 euroa oikeudenkäyntikulujen korvauksena.

Lisätietoja: lainsäädäntösihteeri Satu Kaskinen, ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikkö, puh. 09 1605 5298