STTK: Työaikadirektiivin muutosesitykset torjuntavoitto palkansaajille

Euroopan parlamentti hyväksyi 17.12. äänestyksessä muutosesityksiä työaikadirektiiviin. Hyväksytty ratkaisu poikkeaa kansallisten ministerien kesäkuussa hyväksymästä poliittisesta yhteisymmärryksestä.

- Palkansaajien kannalta parlamentin ratkaisu oli torjuntavoitto, arvioi STTK:n lakimies Juri Aaltonen .

Parlamentti esittää päivystysajan lukemista työajaksi ja ns. opt outista luopumista 36 kuukauden siirtymäajan jälkeen. Opt out tarkoittaa järjestelyä, jossa työntekijä ja työnantaja voivat käytännössä työaikasuojelun sivuuttaen sopia työajoista.

Muutosesitykset menevät seuraavaksi parlamentin ja neuvoston niin sanottuun sovitteluun. Tavoitteena on, että direktiivin muutokset saataisiin lopullisesti sovituiksi ja hyväksytyiksi nykyisen parlamentin aikana viimeistään maaliskuussa 2009.

Työaikadirektiivi on EU:n työelämän perusdirektiivejä. Siinä määritellään muun muassa enimmäistyöajat ylipitkien työaikojen estämiseksi ja minimilepoajat työaikasuojelun varmistamiseksi. Direktiivi on vähimmäisdirektiivi: kansallisilla työaikalaeilla pitää toteuttaa direktiivin tuottama vähimmäissuoja työntekijöille. Suoja saa olla EU-sääntelyä parempi, mutta ei huonompi.

Palkansaajaliike on vastustanut kiivaasti neuvoston alkuperäistä työaikadirektiiviesitystä. Erityisesti on vastustettu kahta asiaa: mahdollisuutta kansallisella työaikalailla hyväksyä työntekijän ja työnantajan sopimus työaikasuojelun sivuuttavista työajoista ja terveydenhuoltosektorin päivystysajan jättämistä työaikasääntelyn ulkopuolelle.

Juri Aaltonen muistuttaa, että työaikadirektiivin uudistamisen tavoitteena on jäsenmaiden välisen epäterveen työaikakilpailun estäminen ja työaikasuojelun parantaminen.

- Ratkaisu on merkittävä, sillä se näyttää suuntaa eurooppalaisten työaikojen kehittymiselle kymmeniksi vuosiksi. Euroopan pitää panostaa koulutukseen, osaamiseen työaikojen pidentämisen sijasta. Parlamentin ja neuvoston välisestä sovittelusta toivotaan tulosta viimeistään maaliskuussa 2009.

- Tällä hetkellä näyttää siltä, että työaikadirektiiviin tulevilla muutoksilla ei ole suoranaista vaikutusta kansalliseen järjestelmäämme. Jatkossakin kansallinen järjestelmämme perustuu työehtosopimusmääräyksiin sekä työaika- ja työsopimuslakiin.  Esimerkiksi työaikalain poikkeuslupajärjestelmä ei ole muuttumassa, Aaltonen korostaa.

Työaikadirektiivin määräykset eivät myöskään tule suoraan sovellettaviksi työpaikoilla.

- Työpaikkatason sitovuuden syntyminen edellyttää, että direktiivin määräykset otetaan kansalliseen työaikalakiin. Esimerkiksi Suomen työaikalain määräykset työajoista pysyvät voimassa direktiivin mahdollisista muutoksista huolimatta. Kansallisesti tulee selvittää, edellyttääkö direktiivi työaikalain muuttamista vai ei.

Lisätietoja: STTK:n lakimies Juri Aaltonen, puhelin 040 553 8536.