Miksi toiset uskovat paranormaaleihin ilmiöihin ja toiset eivät?
Tutkimusmenetelminään Svedholm käyttää laajoja kyselyaineistoja, kokeellisia tehtäviä sekä aivokuvantamista.
-Käsitteet paranormaali, taikauskoinen, maaginen ja yliluonnollinen uskomus on määritelty alan tutkimuksissa vaihtelevasti ja näitä termejä on käytetty epäjohdonmukaisella tavalla, mikä on vaikeuttanut ja hidastanut tutkimuksen edistymistä, Svedholm toteaa. - Esimerkiksi uskoa noitiin on tutkittu jokaisen eri otsikon alla, toisaalta saman otsikon alle on saatettu niputtaa niinkin erilaisia uskomuksia kuin usko ajatusten lukemiseen sekä usko ufoihin, eikä ole ollut selvää, kertovatko eri tutkimusten tulokset samasta psykologisesta ilmiöstä vaiko useammasta eri ilmiöstä.
Svedholmin tutkimustulokset tukevat määritelmää, jonka mukaan niin paranormaaleiksi, taikauskoisiksi, maagisiksi kuin yliluonnollisiksikin kutsutuissa uskomuksissa on psykologisesti kyse samasta asiasta. Tämän käsityksen mukaan näissä uskomuksissa mielensisäisten ajatusten, aineellisten kappaleiden, elollisten olentojen ja ajattelevien olentojen väliset rajat hämärtyvät.
Aiempi tutkimus on osoittanut, että näitä niin sanottuja ydintiedon sekaannuksia voidaan arvioida kyselylomakkeilla. Svedholmin tutkimuksissa niitä arvioitiin sekä kyselylomakkeilla että nopeutetussa tilanteessa, jolloin intuitiivinen ajattelu aktivoituu. Lisäksi Svedholm arvioi koehenkilöiden intuitiivista ja analyyttistä ajattelutyyliä, suoriutumista testissä, joka mittaa kykyä keskittyä tehtävään häiritsevistä ärsykkeistä huolimatta, sekä koehenkilöiden aivojen aktiivisuuden muutoksia heidän katsellessaan tarinoita ja kuvia, joilla pyrittiin houkuttelemaan esille paranormaaleja uskomuksia.
Svedholmin mukaan paranormaaleihin ilmiöihin uskominen on yhteydessä maailman hahmottamiseen tavalla, jossa mielensisäiset ajatukset, aineelliset kappaleet, elolliset olennot ja ajattelevat olennot sulautuvat toisiinsa.
- Esimerkiksi telekinesiaan uskovan ihmisen mielestä pelkät ajatukset voivat liikuttaa esineitä elollisten olentojen lailla, Svedholm sanoo.
Svedholm osoitti myös, että henkilöt, jotka mielellään luottavat intuitioonsa, uskovat vähemmän intuitiivisesti ajattelevia enemmän paranormaalehin ilmiöihin.
Annika Svedholm väittelee 1.3. klo 12 käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa psykologian alaan kuuluvasta aiheesta “The cognitive basis of paranormal, superstitious, magical, and supernatural beliefs: The roles of core knowledge, intuitive and reflective thinking, and cognitive inhibition”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Siltavuorenpenger 3 A, sali 302.
Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8645-8
Väittelijän yhteystiedot:
Annika Svedholm, puh. (09) 191 29405, s-posti annika.svedholm@helsinki.fi
Ystävällisin terveisin
Anna Maria Peltonen
Tiedottaja
Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Helsingin yliopisto
GSM 050 406 2047, s-posti maria.peltonen@helsinki.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itämerennorppien määrästä uusi tarkempi arvio – metsästys jarruttaa kannankasvua16.7.2025 09:02:24 EEST | Tiedote
Itämerennorppakanta on kasvanut viisinkertaiseksi 1970-luvulta, jolloin pitkään jatkunut liikametsästys ja ympäristömyrkyt uhkasivat lajin tulevaisuutta. Uusi tilastollinen malli tarkentaa nyt norpan kanta-arviota.
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme