Syksyn aikana syttynyt jo 42 kynttiläpaloa - Kynttilät ja ilotulitteet vaativat valvontaa ja vastuullisuutta

Elävän tulen käyttöön liittyy lukuisia tulipaloriskejä. Tärkein turvaohje on, että palavaa kynttilää ei saa jättää hetkeksikään yksin ilman valvontaa. Myös ilotulitteisiin on syytä suhtautua varovasti, turvallisuudesta on huolehdittava niin paloturvallisuuden takia kuin vammojen ehkäisemiseksikin.

- Yleisimpiä syitä kynttiläpaloihin

- Verhot syttyvät palamaan, koska kynttilä tai lyhty on asetettu liian lähelle.

- Puinen kynttilänjalka tai kankainen koristemansetti syttyy palamaan, kun kynttilä palaa loppuun saakka.

- Vieri viereen asetellut tuikkukynttilät kuumentavat toisiaan. Lämpö nousee, joten tuikut syttyvät palamaan yhdellä suurella liekillä (allaspalo). Palo leviää pöytään tai lähellä olevaan materiaaliin.

- Kynttilälyhty on liian umpinainen ja pieni. Koko kynttilämassa kuumenee ja roihahtaa tuleen. Liekit nousevat korkeiksi, ja palo leviää ympäristöön.

- Kynttilälyhtyä tai tuikkua poltetaan muovisen parvekekalusteen päälle. Lyhty kuumentuu tai kaatuu ja sulattaa kalusteen, jolloin tuli leviää kalusteeseen.

- Tuuli lennättää huonosti sijoitetun tai palaessaan keventyneen ulkotulen pensaaseen, aitaan tai rakennuksen seinustalle, joka syttyy palamaan.

- Ilotulitteiden varomaton käyttö aiheuttaa joka vuodenvaihde myös useita rakennuspaloja.

+ Keinoja estää palo

+ Kynttilä sijoitetaan vain avoimeen paikkaan. Vieressä tai yläpuolella ei ole mitään, mikä voisi syttyä tuleen tai lämmettyään taipua kynttilän päälle.

+ Kynttilänjalka on metallia, lasia, posliinia tai kiveä ja kynttilä pysyy siinä tanakasti. Mansetteja ei käytetä. Kynttilä sammutetaan ennen kuin se on palanut loppuun.

+ Tuikut asetetaan palamattomalle ja lämpöä eristävälle alustalle, vähintään 5 cm:n etäisyydelle toisistaan. Jos allaspalo syttyy, se tukahdutetaan esimerkiksi sammutuspeitteellä tai matolla. Vettä ei missään nimessä saa käyttää.

+ Kynttilälyhty on palamatonta ainetta ja vähintään noin litran kokoinen, ja siinä on riittävästi tuuletusaukkoja, jotta se ei kuumene liikaa.

+ Parvekekynttilää poltetaan turvallisessa lyhdyssä, joka kiinnitetään vahvasti riippumaan tai asetetaan palamattomalle alustalle niin, että tuuli ei pääse kuljettamaan sitä.

+ Ulkotuli asetetaan tukevasti lumihankeen, hiekkaan tai palamattomaan, raskaaseen astiaan. Tulet sijoitetaan koosta riippuen 3-5 metrin etäisyydelle palavasta aineesta sekä kulkuteistä. Jätkänkynttilät on pidettävä jopa 10 metrin etäisyydellä, koska niistä lentää kipinöitä pitkälle.

+ Ilotulitteita käytetään vain aukealla paikalla riittävän etäällä rakennuksista. Raketeille on kunnolliset lähetystelineet. Maasta ammuttavat tulitteet tuetaan esimerkiksi lumella, hiekalla tai kivillä.

Lisätietoja:
www.spek.fi/paloturvallisuus
Juha Hassila, tiedotuspäällikkö, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, puh. 040 758 7846
Matti Waitinen, rehtori, Helsingin pelastuskoulu, puh. 050 364 5374
Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto SPPL, puh. 040 588 4112
Harri Roudasmaa, yli-insinööri, Turvatekniikan keskus Tukes, puh. 040 521 7802
Matti Virpiaro, pelastustarkastaja, Etelä-Suomen lääninhallitus, pelastusosasto, puh. 0400 402 378

Tänään 18.12. klo 10.00 järjestetään demonstraatiot tiedotusvälineille kynttiläpaloriskeistä Mellunkylän pelastusasemalla, Linnanpajantie 6; Helsinki . Tilaisuudessa voi kuvata vaaratilanteita. Tilaisuuden järjestävät Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Palopäällystöliitto, Etelä-Suomen lääninhallitus, Turvatekniikan keskus, Helsingin pelastuskoulu, Helsingin pelastuslaitos, Helsingin Pelastusliitto, Uudenmaan Pelastusliitto, Hämeen Pelastusliitto ja Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitto.