Vakavaa masennusta sairastavan tukiverkosto harvenee

Jaa
Vakavaan masennukseen sairastuneen saama sosiaalinen tuki heikkenee sairauden pitkittyessä, mikä puolestaan vaikeuttaa sairaudesta toipumista, osoittaa Helsingin yliopistossa 5.12. tarkastettava väitöstutkimus.

FM Ulla Leskelä tarkasteli väitöstutkimuksessaan vakavaa masennusta sairastavien potilasryhmien välisiä psykososiaalisia eroja. Hän selvitti potilaiden elämäntapahtumien ryhmittymistä ennen masennusta ja masennuksen esioirevaiheessa sekä tutki, ennustivatko vakavammat elämäntapahtumat ja vähäisempi sosiaalinen tuki heikompaa toipumista. Lisäksi hän selvitti, heikkenikö potilaan saama sosiaalinen tuki vakavan masennuksen aikana ja miten potilaan neurotismi (tilanneahdistus) tai ekstraversio (ulospäin suuntautuneisuus) vaikuttivat hänen saamaansa sosiaaliseen tukeen.

Väitöstutkimus on osa Kansanterveyslaitoksen ja HYKS:n Peijaksen sairaalan Vantaa Depression Study -tutkimusprojektia.


Potilasryhmästä riippumatta masennuksen alkuvaiheeseen ajoittui yleensä paljon vastoinkäymisiksi arvioituja elämäntapahtumia. Vastoinkäymiset jakautuivat kuitenkin varsin tasaisesti sekä masennusta edeltävään aikaan että sairastumisen esioireiluvaiheeseen ja vakavan masennuksen jaksoon. Siitä huolimatta kaksi kolmasosaa tutkituista arvioi jonkin elämäntapahtuman aiheuttaneen masennuksen.

Vastoinkäymiset ja vähäiseksi koettu sosiaalinen tuki heikensivät kaikkien potilaiden toipumista. Ne potilaat, joilla oli masennuksen lisäksi alkoholiongelma tai persoonallisuushäiriö, kokivat saavansa vähemmän sosiaalista tukea kuin muut.

Pidempi vakavan masennuksen jakso vähensi potilaan saamaa sosiaalista tukea sekä hänen oman kokemuksensa mukaan että objektiivisesti tarkasteltuna. Kliinisen toipumisen edetessä potilas koki saavansa myös enemmän tukea. Neurotisismi ja ekstraversio olivat yhteydessä siihen, miten laaja potilaan sosiaalinen verkosto oli ja paljonko hän sai tukea, ja vaikuttivat siten epäsuorasti masennusalttiuteen.

”Koska vastoinkäymiset olivat yleisiä depression eri vaiheissa, niillä saattaa olla monia rooleja: altistava rooli ennen sairastumista, oireita vaikeuttava rooli esioirevaiheessa ja toipumista vaikeuttava rooli sairauden puhjettua. Potilaat itse kokevat usein masennuksen jonkin elämäntapahtuman aiheuttamaksi”, Leskelä toteaa.

FM Ulla Leskelän väitöskirja "Life events and social support among patients with major depressive disorder" tarkastetaan perjantaina 5.12.2008 klo 12 HYKS:n Psykiatriakeskuksen Christian Sibelius -auditoriossa, Välskärinkatu 12.

Väitöskirja julkaistaan Kansanterveyslaitoksen julkaisusarjassa A.

Väittelijän yhteystiedot:

Puh. 044 258 0603

Sähköposti: ulla.leskela@welho.com

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye