Psykoottiset häiriöt luultua yleisempiä – esiintyvyydessä alueellisia eroja

LL Jonna Perälä selvitti väitöstyössään psykoottisten häiriöiden yleisyyttä suomalaisessa aikuisväestössä. Tutkimus perustui Terveys 2000 -väestötutkimuksen aineistoon. Tutkimusaineistossa oli mukana 8 028 suomalaista, ja heistä 746 seulottiin jatkotutkimukseen käyttäen tutkimusta varten kehitetyllä psykoosimittarilla. Jatkotutkimukseen osallistuneille tehtiin mielenterveyshaastattelu.

”Skitsofrenia ja muut psykoottiset häiriöt kuuluvat vaikeimpiin ihmiskuntaa kohtaavista sairauksista – niihin liittyy usein elinikäinen toimintakyvyn heikkeneminen, suuri fyysinen sairastavuus ja lyhentynyt elinikä.  Kuitenkin psykoottisten häiriöiden esiintyvyydestä on tehty vain vähän väestötutkimuksia”, Perälä sanoo.
”Useimmat tehdyistä epidemiologisista tutkimuksista ovat lisäksi keskittyneet skitsofrenian ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, joten muista psykoottisista häiriöistä on vain vähän väestötason tietoa.”

Perälän tutkimus osoitti, että suomalaisilla esiintyy psykoottisia häiriöitä enemmän kuin on oletettu: kaikkien psykoottisten häiriöiden elämänaikainen esiintyvyys Suomessa on 3,5 prosenttia.

”Psykoottisten häiriöiden korkea esiintyvyys haastaa vanhan tulkinnan maailmanlaajuisesti tasaisesti jakautuneesta psykoottisten häiriöiden esiintyvyydestä”, Perälä sanoo.

Tutkimuksen mukaan yleisin psykoosi oli skitsofrenia, ja ei-mielialaoireiset psykoosit olivat yleisempiä kuin mielialaoireiset psykoosit. Päihdepsykoosit olivat yleisiä työikäisillä miehillä ja yleissairauteen liittyvät psykoosit yli 65-vuotiailla naisilla.

Esiintyvyydessä alueellisia ja sosioekonomisia eroja

Psykoottiset häiriöt olivat yhteydessä matalaan sosioekonomiseen asemaan. Erityisesti ei-mielialaoireiseen psykoosiin sairastuneet olivat useammin naimattomia, työttömiä ja eläkeläisiä tai alhaisten peruskoulutuksen ja tulotason omaavia kuin yleisväestö.

Psykoottisten häiriöiden alueellisia eroja tarkasteltiin viiden yliopistosairaala-alueen sekä kaupunki- että maaseutuympäristön välillä. ”Eniten psykoottisia häiriöitä esiintyi Pohjois- ja Itä-Suomessa ja vähiten Lounais-Suomessa. Syntymäpaikka oli asuinpaikkaa tai kaupunki- tai maaseutuympäristöä tärkeämpi psykoottisen häiriön ja erityisesti skitsofrenian riskiin vaikuttava tekijä”, Perälä kertoo.

Perälän mukaan tulokset psykoottisten häiriöiden esiintyvyyden alueellisesta vaihtelusta voidaan hyödyntää terveydenhuollon järjestelmiä kehitettäessä. ”Psykoottisiin häiriöihin liittyvät haitat tulisi minimoida tarjoamalla parasta mahdollista yksilöllistä hoitoa ja kuntoutusta”, hän toteaa.

 

LL Jonna Perälä väittelee 1.3.2013 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Epidemiology of Psychotic Disorders" (Psykoottisten häiriöiden epidemiologia). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa HYKS Psykiatriakeskus, Christian Sibelius sali, Välskärinkatu 12. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Helsingin yliopiston ethesis -palvelussa http://www.julkari.fi/handle/10024/104356 (Väitöskirja julkaistaan sarjassa THL Research ja sitä myy THL bookshop http://www.kauppakv.fi/sis/THL.) 

Väittelijän yhteystiedot:
Puh. 029 524 8104
Sähköposti: jonna.perala@thl.fi

****************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen
Tiedottaja, Helsingin yliopisto
050 406 2043
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi