Kuntatalous alkoi heiketä jo viime vuonna - Jyrkkä taantuma edellyttää miljardin euron korjausliikettä

KUNTALIITTO TIEDOTTAA
Julkaistavissa keskiviikkona
11.2.2009 klo 10.30

Kuntatalous alkoi heiketä jo viime vuonna
- Jyrkkä taantuma edellyttää miljardin euron korjausliikettä

Kuntien toimintakate heikkeni viime vuonna yllättävän nopeasti ja johti kuntien yhteenlasketun tuloksen heikkenemiseen peräti kymmenellä prosentilla, ilmenee Tilastokeskuksen keräämistä kuntien viime vuoden tilinpäätösten ennakkotiedoista. Tuloksen heikkenemisen taustalla on kuntien toimintamenojen noin 7 prosentin kasvu.

Tänä vuonna kuntien yhteenlaskettu tulos jää negatiiviseksi ensimmäistä kertaa tällä vuosikymmenellä, ja ensi vuosi on vielä heikompi. Jotta talouden syvenevä taantuma ei murenna kansalaisten peruspalveluita, Suomen Kuntaliitto on laatinut kuntapalvelujen pelastusohjelman, joka nojautuu toiminnan tehostamiseen, normien keventämiseen ja valtion lisäpanostukseen. Verotulojen romahdus edellyttää yhteensä noin miljardin euron korjausliikettä valtiolta kuntien valtionosuuksien ja verotulojen lisäyksenä tänä ja ensi vuonna. Kuntien on vastaavasti tehostettava toimintaansa jatkamalla ja tiivistämällä Paras-hanketta, jotta palvelut kyetään turvaamaan.

Kuntien verotulot pienenevät tänä vuonna arviolta noin 500 miljoonaa euroa yhteisöveron romahtaessa. Kustannukset pysyvät kuitenkin yhä korkealla tasolla ja lisäävät kuntien menoja yhteensä noin 1500 miljoonaa euroa. Tästä syntyvä noin kahden miljardin euron rahoitusaseman heikkeneminen vastaa kuntaveron korottamista yli kahdella prosenttiyksiköllä. Ilman valtion lisäpanosta kuntien verotus uhkaa kiristyä merkittävästi.

Kunnat ja valtio yhdessä pelastustoimiin

Kuntaliitto esittää välttämättömien peruspalvelujen turvaamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentin korottamista jo tänä vuonna niin, että toimintaan saadaan lisärahoitusta vähintään 100 miljoonaa euroa. Ensi vuoden alusta lukien kuntien rahoitusasemaa on vahvistettava korottamalla kuntien valtionosuuksia vähintään 250 miljoonalla eurolla. Tämä edesauttaa osaltaan valtionosuusuudistuksen toteutumista. Kuntien harkinnanvaraisia rahoitusavustuksia on nostettava vähintään 30 miljoonan euron tasolle ja ensi vuonna 40 miljoonaan euroon.

Kuntien yhteisövero-osuuden nostaminen tänä vuonna noin 10 prosenttiyksiköllä toisi kuntatalouteen noin 450 miljoonaa euroa. Samoin kiinteistöveron ylärajoja tulisi nostaa. Kuntaliitto esittää lisäksi jäteveron koko tuoton ohjaamista kunnille ja myös yksityisten ja teollisuuden kaatopaikkojen saattamista jäteveron piiriin. Veropohjaa tulisi jatkossa laajentaa tulouttamalla osa liikenteen veroista sekä luonnollisten henkilöiden pääomatulojen verokertymästä kunnille.

Kuntaliitto odottaa valtiolta lisää elvytystoimia muiden muassa koulujen ja sosiaalialan rakennusten peruskorjaamiseen. Myös asuntotuotantoon panostamalla ylläpidetään työllisyyttä. Kunnille myönnettävän infra-avustuksen tasoa ja käyttöalaa tulee kasvattaa.

Tuottavuutta hidastavat normit tarkasteluun

Kuntapalvelujen pelastusohjelma edellyttää, että kunnat itse jatkavat rakenteiden ja palvelujen kehittämistä Paras-hankkeen hengessä. Tuottavuutta on saatava nostettua. Tuottavuuden esteenä olevia normeja ja mitoituksia Kuntaliitto esittää tarkasteltavaksi kuntien ja valtion yhteistyönä. Velvoitteiden ja resurssien välistä jännitettä tulisi purkaa erillisellä tuottavuuden esteet –projektilla.

Kuntien on itse pyrittävä pitämään yllä tarpeellista investointitasoa. Omat menot on sopeutettava tuloihin pitkällä tähtäimellä. Keskeistä on saavuttaa erittäin maltillinen palkkaratkaisu tuleville vuosille.

Valtion panostus peruspalveluohjelmaan

Kuntaliitto odottaa, että valtion peruspalveluohjelmaan vuosille 2010-2013 valmistellaan vero- ja valtionosuuskorjaukset niin, että peruspalveluihin saadaan yhteensä noin miljardin lisäpanostus.  Hallituksen jo päättämä työnantajien kela-maksun poistaminen helpottaa kuntataloutta tänä vuonna 78 miljoonalla eurolla ja ensi vuonna 248 miljoonalla eurolla. Jos poisto ei jää pysyväksi, se täytyy korvata täysimääräisesti valtionosuuksia vastaavasti korottamalla.

Vuosikate kääntyi laskuun

Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate laski jo viime vuonna. Toimintamenot lisääntyivät noin 7 prosenttia edellisvuodesta. Kunta-alan toimintamenojen kasvun taustalla ovat korkeahko palkkaratkaisu, palvelujen lisääntynyt kysyntä ja muun muassa hoitotakuun vaatimat tehostetut toimenpiteet. Verotulot kasvoivat kaikkialla, mutta talouserot ovat suuret: Manner-Suomessa 44 kunnassa vuosikate jäi negatiiviseksi eli tulot eivät riittäneet toiminta- ja rahoitusmenojen kattamiseen, pääomakustannuksista puhumattakaan. Kunnat velkaantuivat yhä enemmän.

Tilinpäätösten ennakkotiedot kertovat, että kunnilla on nyt lainaa 1652 euroa asukasta kohti. Vuonna 2002 lainaa oli vielä puolet vähemmän eli 863 euroa asukasta kohti.

Tilikauden tulos laski kunnissa nyt toisen kerran peräkkäin. Vuonna 2006 yhteenlaskettu tulos oli vielä 1,02 miljardia euroa, viime vuonna enää 0,63 miljardia euroa. Tänä vuonna tulos jää negatiiviseksi ilman valtion lisärahoitusta.

Ennakkotilinpäätösten mukaan kahdeksassa maakunnassa kuntien yhteenlaskettu vuosikate ei riittänyt poistoihin.  Tilanne oli heikoin Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen kunnissa ja paras Päijät-Hämeessä ja Satakunnassa. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli myös lukumääräisesti eniten Varsinais-Suomessa, 12. Pohjois-Pohjanmaalla oli 7 negatiivisen vuosikatteen kuntaa. Eniten vaikeuksia poistojen kattamisessa oli alle 2000 asukkaan ja 40 000 – 100 000 asukkaan kunnissa, joissa yhteenlaskettu vuosikate jäi alle poistojen määrän.

Vuosikatteet putosivat viime vuonna suhteellisesti eniten Itä-Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. Kuntakoon mukaan tarkasteltuna vuosikate putosi suurimmissa ja pienimmissä kunnissa, jonkin verran myös 20 000 – 40 000 asukkaan kunnissa. Negatiivisten vuosikatteiden kuntia on erityisesti alle 6 000 asukkaan kunnissa, peräti 36 kaikista 44:stä.

 
Kuntaliiton Kuntapalvelujen pelastusohjelma löytyy osoitteesta: www.kunnat.net/pelastusohjelma

Lisätietoja:
toimitusjohtaja Risto Parjanne, p. 050 667 20
varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, p. 0400 486 043
kuntatalousasioiden johtaja Martti Kallio, p. 050 369 9704
suunnittelupäällikkö Reijo Vuorento, p. 050 667 41
pääekonomisti Juhani Turkkila, p. 050 667 47
erityisasiantuntija Jan Björkwall, p. 050 522 2789

Kuntien tilinpäätöstietojen käsitteitä

Kunnan toiminnan rahoitusta tarkastellaan tuloslaskelman ja rahoituslaskelman sekä niiden tunnuslukujen avulla. Tuloslaskelmassa osoitetaan kunnan tulorahoituksen riittävyys palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Rahoituslaskelmassa puolestaan osoitetaan, miten kunnan investoinnit, sijoitukset ja lainanlyhennykset tulorahoituksen lisäksi muutoin rahoitetaan.
 
Tuloslaskelman toimintakate on toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus, joka osoittaa lähinnä verorahoituksella rahoitettavan osuuden toiminnan kuluista.

Kunnan vuosikate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyydestä. Vuosikate ilmoittaa kunnan tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin.

Mikäli vuosikate on vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Tällöin poistojen on vastattava kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Tässä investoinneilla tarkoitetaan poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet, liittymismaksut ja muut rahoitusosuudet.

Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Alijäämäinen vuosikate siis merkitsee, että kunnan tulorahoitus on heikko.

Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä.

Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa asukaskohtaiselle vuosikatteelle. Esimerkiksi taajama-aste, tekniset verkostot ja kunnan toimintojen organisointi vaikuttavat asukaskohtaiseen vuosikatteeseen. Vertailtaessa asukaskohtaisen vuosikatteen avulla kunnan talouden tasapainoa ja liikkumavaraa muihin kuntiin, on otettava huomioon erot kuntien veroprosenteissa. Riittävä tulorahoitus voi olla saavutettu hyvinkin eritasoisella verorasitteella.

Kunnan tilikauden tulos on tulojen ja menojen erotus. Se joko lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tulokseen saattavat olennaisesti vaikuttaa satunnaiset tuotot tai kulut, minkä takia tuloksen perusteella ei voida arvioida tulorahoituksen riittävyyttä.