Sitra

Tuore selvitys: Digitalisaation ennennäkemättömät mahdollisuudet huomioitava sote-alueiden ja -palvelujen uudistuksessa

Jaa
Palvelujen laajamittainen digitalisoituminen sosiaali- ja terveyssektorilla on vasta alkamassa, mutta sen mukanaan tuoma muutos tulee olemaan ennennäkemättömän nopea. Samalla monet vanhat sote-järjestelmän ja -palvelujen toimintamallit voidaan miettiä uudella tavalla, arvioi johtaja Antti Kivelä Sitrasta.

Arvio perustuu Sitran yhdessä Oulun yliopiston maantieteen tutkimusryhmän kanssa tekemään selvitykseen siitä, miten digitalisaation ja logistiikan kehitys vaikuttaa tulevaisuudessa tarvittavien palvelupisteiden määrään. Maan hallitus on linjaamassa sote-alueiden määrästä ja sote-järjestelmän rahoitusmallin päälinjoista lokakuun loppuun mennessä. Kivelän mukaan selvitys osoittaa, kuinka tärkeää sote-palvelujen järjestäjän ja tuottajan selvä erottaminen toisistaan on. Ellei järjestäjää eroteta selvästi tuottajasta, tuotantojärjestelmä ei pysty uudistumaan riittävän nopeasti muuhun kehitykseen verrattuna. Asiakaslähtöistä uudistumista vauhdittaisi myös asiakkaiden valinnanvapauden lisääminen peruspalveluiden osalta. Valinnanvapautta edellyttää myös EU:n potilasdirektiivi.

”Aluejaossa ja koko palvelujärjestelmän suunnittelussa päätösten pitää perustua ennusteisiin tilanteesta kymmenen vuoden päästä ja siitä eteenpäin. Päätökset eivät voi perustua tähän päivään saati menneeseen. Sote-sektorilla digitalisaatiokehitys on juuri lähdössä liikkeelle ja se tulee olemaan nopeaa”, Kivelä sanoo.

Selvityksen mukaan esimerkiksi terveyskeskusten määrä voisi digitalisaation myötä lähes puolittua vuoteen 2025 mennessä ilman, että palvelujen saatavuus juurikaan heikkenisi. Selvityksellä ei oteta kantaa yksittäisten terveyskeskusten kohdalla tehtäviin ratkaisuihin, vaan nostetaan esille koko palveluverkon edessä olevan muutoksen mittakaavaa. Vastaavia, nopeita ja perustavanlaatuisia siirtymiä on jo aiemmin nähty muilla toimialoilla, kuten pankkisektorilla.

”Ei kukaan kuvitellut 1980-luvulla, että pankkipalvelut voidaan siirtää turvallisesti verkkoon. Sote-puolella mahdollisuudet ovat vielä monipuolisemmat, sillä esimerkiksi laboratoriopalveluihin kuuluva näytteiden otto voidaan pian tehdä suurimmaksi osaksi kotona. Logistiikan kehitys ja robotisaatio voivat mullistaa hoitopalvelut. Myös erilaiset etä- ja omahoitopalvelut yleistyvät voimakkaasti. Esimerkiksi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöllä YTHS:llä on jo käytössä hyvin toimivia etälääkäripalveluja”, Kivelä sanoo.

Selvitys tehty asiakkaiden näkökulmasta

Oulun yliopiston maantieteen tutkimusryhmä laski, millaiset olisivat sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden kannalta optimaaliset vaihtoehdot sote-alueiksi viiden, kymmenen ja viidentoista alueen malleilla. Liitteenä olevat karttakuvat kertovat lähtötilanteen, eli sen, millaisiksi vaihtoehdoiksi optimaaliset alueet muotoutuvat nykytilanteessa ja nykyväestöllä. Mukana on myös arvio tarvittujen palvelupisteiden määrän muutoksesta vuoteen 2025 mennessä.

”Selvitystä ei tehty hallinnollisten rajojen puitteissa, vaan vuodelle 2025 hahmoteltujen palvelupisteiden määrä ja sijainti perustuu siihen, miten palveluiden saavutettavuus kärsii kaikkein vähiten asiakkaiden näkökulmasta”, sanoo geoinformatiikan professori Jarmo Rusanen Oulun yliopistosta.

Perustason palveluista mukana ovat terveysasemat ja erityisesti niiden vastaanottopalvelut sekä erikoistason palveluista sairaalat, päivystyspisteet sekä synnytysyksiköt. Lisäksi selvityksessä on huomioitu yksityiset sairaalat, lääkärivastaanotot sekä apteekit. Työssä hyödynnettiin aiemmin tehtyjä selvityksiä yliopisto- ja keskussairaaloiden, päivystyspisteiden sekä synnytysyksiköiden optimaalisesta saavutettavuudesta. Jatkotyössä huomioidaan myös sosiaalipalvelujen saavutettavuus.

Sote-alueiden osalta menetelmänä tutkimuksessa on käytetty niin sanottua sijainti-allokointia, jossa kullekin sote-alueiden lukumäärävaihtoehdolle on määritelty sijainnit, jotka minimoivat väestöpainotetun matka-ajan. Matka-aika perustuu autoliikenteen nopeuksiin ja vaihtelee tieluokittain. Aineistona käytetään Tilastokeskuksen tuottamaa 1x1 kilometrin ruutuaineistoa väestöstä ja Esri Finlandin tuottamaa Suomen tie- ja katuverkkoaineistoa. Palvelupisteiden tarpeen muutosta ja vähentymistä vuonna 2025 taas on arvioitu postinumeroalueittain ennustetun väestön ja digitaalisaation vaikutusten perusteella.

Lisätiedot:

Antti Kivelä, johtaja, Sitra, puh. 0294 618 265, antti.kivela@sitra.fi
Jarmo Rusanen, geoinformatiikan professori, Oulun yliopisto, puh. 040 588 5086, jarmo.rusanen@oulu.fi
Jukka Vahti, asiantuntija (viestintä), Sitra, puh. 0294 618 268 jukka.vahti@sitra.fi

Avainsanat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Sitra
Sitra
Itämerenkatu 11-13, PL 160
00180 HELSINKI

0294 618 991http://www.sitra.fi
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on tulevaisuusorganisaatio, joka tekee töitä Suomen kilpailukyvyn ja suomalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Ennakoimme yhteiskunnan muutosta, etsimme käytännön tekemisellä uusia toimintamalleja ja vauhditamme kestävään hyvinvointiin tähtäävää liiketoimintaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Sitra

Finländarnas fotavtryck på naturen har beräknats för första gången – Viktigt steg framåt i kampen mot förlusten av den biologiska mångfalden10.6.2025 01:00:00 EEST | Pressmeddelande

En metod som utvecklats av finska forskare kan nu användas för att beräkna konsumenternas fotavtryck på naturen. En beräkning, som är den första i sitt slag när det gäller omfattning, visar att nästan hälften av finländarnas fotavtryck på naturen orsakas av maten de äter. Påverkan sker till stor del utanför Finland genom internationella produktionskedjor.

Suomalaisten luontojalanjälki laskettiin ensimmäistä kertaa – Tärkeä edistysaskel auttaa luontokadon torjunnassa10.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaistutkijoiden kehittämällä menetelmällä voidaan nyt laskea tavallisen kuluttajan luontojalanjälki. Ensimmäistä kertaa näin kattavasti tehty laskenta osoittaa, että suomalaisten luontojalanjäljestä lähes puolet aiheutuu syömisestä. Vaikutukset kohdistuvat pitkälti kotimaan ulkopuolelle kansainvälisten tuotantoketjujen kautta.

Finns' biodiversity footprint calculated for the first time – Important step forward in combating biodiversity loss10.6.2025 01:00:00 EEST | Press release

A method developed by Finnish researchers can now be used to calculate the biodiversity footprint of consumers. For the first time ever, a comprehensive calculation reveals that almost half of Finns’ biodiversity footprint is caused by food consumption. The impact is largely external to Finland, stemming from international supply chains of goods and services.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye