Lapsille tehdään kita- ja nielurisaleikkauksia kaksi kertaa enemmän Länsi- kuin Itä-Suomessa

Lasten ylähengitystiekirurgia – kita-nielurisojen poisto ja tärykalvon putkitus – on erittäin yleistä länsimaissa. Leikkausten lukumäärissä on kuitenkin suurta vaihtelua niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Selvää syytä eroille ei ole löydetty, ja onkin epäilty, että näiden leikkausten suhteen ei noudateta hoitosuosituksia.

”Leikkaus voi aiheuttaa lapsipotilaalle psykologisen vamman, ja lisäksi näissä leikkauksissa on komplikaatioiden ja jopa kuoleman vaara. Siksi on tärkeää tunnistaa ne lapset, jotka hyötyvät leikkauksesta. Ongelma on paitsi lääketieteellinen myös taloudellinen, sillä ylähengitystiekirurgiasta aiheutuu merkittäviä kuluja”, sanoo aiheesta väitöstutkimuksen tehnyt LL Johanna Haapkylä.

Haapkylä selvitti tutkimuksessaan ylähengitystieleikkausten määriä Suomessa ja Norjassa. Aiempaa tutkimusta aiheesta ei kummassakaan maassa ole tehty. Kitarisanpoiston, välikorvan putkituksen, tärykalvopiston, nielurisanpoiston ja kita- ja nielurisanpoiston leikkausmäärät saatiin kansallisista tietokannoista. Lukuja verrattiin kyseisen maan lasten lukumäärään, maantieteelliseen sijoittumiseen sekä lasten ikään ja sukupuoleen. Lisäksi leikkausmääriä arvioitiin suhteessa korva-, nenä- ja kurkkulääkäreiden sekä yleislääkäreiden määrään, maantieteelliseen sijoittumiseen ja lääkäreiden ikään ja sukupuoleen.

Leikkausten määrissä havaittiin suurta vaihtelua niin Suomessa kuin Norjassa. Suomessa suurimmat erot leikkausmäärissä olivat läntisen ja itäisen miljoonapiirin välillä: läntisessä piirissä tehtiin lähes kaksinkertainen määrä leikkauksia itäiseen piiriin verrattuna. Norjassa suurimmat erot olivat pohjoisen ja itäisen piirin välillä: pohjoisessa piirissä tehtiin kaksinkertainen määrä leikkauksia itäiseen piiriin verrattuna.

Suomessa tehtiin tutkimuksen koko aikavälillä enemmän kitarisanpoistoja kuin Norjassa, mutta näiden leikkausten määrä oli Suomessa selvästi laskussa. Kita-nielurisanpoistoja tehtiin Suomessa vähemmän kuin Norjassa, ja näiden leikkausten määrä pysyi tutkimuksen aikavälillä Suomessa entisellä tasolla, kun taas Norjassa leikkaukset jonkin verran lisääntyivät. Suomessa lapset leikattiin keskimäärin paljon nuorempina kuin Norjassa.

”Tutkimuksessa ei löydetty selitystä ylähengitystieleikkausten määrän alueelliselle vaihtelulle, mutta suuret erot leikkausmäärissä viittaavat siihen, että sekä Suomessa että Norjassa osaa lapsista ylihoidetaan ja osaa alihoidetaan”, väittelijä toteaa.

LL Johanna Haapkylän väitöskirja "Variations in paediatric upper respiratory surgery rates within and between two Nordic countries" (Lasten ylähengitystieinfektioiden kirurginen hoito Suomessa ja Norjassa) tarkastetaan 30.1.2009 kello 12 Helsingin yliopiston Haartman- instituutissa, luentosali 2, Haartmaninkatu 3.

Väittelijän yhteystiedot:

Puh. 050 587 8555

Sähköposti: johanna.haapkyla@helsinki.fi