Mediainfo: Päiväryhmät auttavat uupuneita äitejä Etelä-Karjalassa

Aika: ke 21.10. 2015 klo 10-11.
Paikka: Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry, Tukkikatu 2, 53900 Lappeenranta
Järjestäjä: Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry, Vuoksenlaakson ensi- ja turvakoti ry, Ensi- ja turvakotien liitto
Lisätiedot ja ilmoittautuminen: tiedotuspäällikkö Mikko Savelainen, puh. 040 5877 278, mikko.savelainen@ensijaturvakotienliitto.fi

Päiväryhmätoiminnalla hyviä tuloksia Lappeenrannassa

Masennuksen, uupumuksen tai arjen toimimattomuuden vuoksi apua tarvitsevien perheiden päiväryhmästä saadaan hyviä tuloksia. Ryhmässä olleista perheistä yli puolella tilanne parani merkittävästi ja kolmasosalla vähintään jonkin verran. Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry:n päiväryhmä Pirpana auttaa vuosittain kahtakymmentä ja Vuoksenlaakson ensi- ja turvakodin päiväryhmä Liekussa kahdeksaa lapsiperhettä.

Päiväryhmät Pirpana ja Liekku ovat tarkoitettu äideille, joilla on alle 2-vuotias lapsi. Ryhmään voi tulla myös odottava äiti. Ryhmässä on kerrallaan neljä äitiä vauvan kanssa, kolmena päivänä viikossa, viiden kuukauden ajan. Vuoden aikana Pirpanassa on kolme ryhmää ja Liekussa kaksi. Toiminta on ennaltaehkäisevää ja korjaavaa perheiden kanssa tehtävää työtä. Ryhmää hakeutumisen syinä voivat olla äidin väsyminen, uupuminen, masentuneisuus, yksinäisyys tai muu tuen tarve äitiydessä, käytännön taitojen opettelemisessa tai ongelmat äidin ja vauvan välisessä vuorovaikutuksessa. Päiväryhmistä on merkittävää hyötyä: äidin ja vauvan elämäntilanne paranee ratkaisevasti yli puolella ja yli kolmanneksellakin jonkin verran. Vain noin joka kymmenennellä tilanne pysyi toiminnasta huolimatta ennallaan. Tulos on erinomainen, sillä perheiden tilanteet ovat usein vaikeita. Heillä voi olla taustalla lastensuojelullisia huolia tai mielenterveydellisiä ongelmia. Tuloksissa on erityisen huomioitavaa vauvan tilanteen merkittävä paraneminen. Vauvojen vointiin kyetään vaikuttamaan toimintajakson aikana suoraan, muun muassa itkuisuus vähenee, vauvan hyvä olo ja ilo lisääntyvät. Ruokailu ja muu vauvan hoito sujuvat paremmin. Myös vauvan kehityksessä pystytään havaitsemaan muutoksia, kuten kontaktikyvyn paranemista ja ilmeikkyyden lisääntymistä. Äitien vointi paranee vauvoja hitaammin, ja esimerkiksi masennuksesta toipuminen voi kestää kauan.

Äidit kannustavat toisiaan ryhmässä

Päiväryhmien olennainen anti on selkiyttää lapsiperheen arkirytmiä, johon kuuluu syöminen, nukkuminen, ulkoilu ja erilainen vuorovaikutteinen toiminta. Ryhmäpäivät sisältävät ohjattua, vuorovaikutusta ja vanhemmuutta tukevaa toimintaa äideille ja vauvoille. Tavoitteena on tukea lapsen ikätasoista kehitystä. Äitejä autetaan säilyttämään vauva mielessään niin, että perheen arki olisi vauvan kannalta turvallista ja virikkeellistä. Jos perheeseen kuuluu isä, hän voi osallistua toimintaan. Ryhmät ovat osoittautuneet tulokselliseksi toimintamuodoksi. Vanhemmat oppivat toinen toisiltaan ja solmivat ryhmänaikana suhteita toisiin vanhempiin. He saavat vertaistukea toista vanhemmista ja huomaavat, että eivät ole ongelmansa kanssa yksin. Ryhmässä surut puolittuvat ja jaettu ilo moninkertaistuu.
Päiväryhmä tukee vauvan ja vanhemman välisen kiintymyssuhteen syntymistä ja vahvistumista. Ryhmä sisältää yhteisöllisen ja vertaistuellisen toiminnan lisäksi suunnitelmallista perhekohtaista työskentelyä. Päiväryhmien tulokset ovat parhaimmillaan silloin, kun apua voidaan antaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Parhaiten se sopii perheille, joilla on motivaatiota ja omaa halua muutokseen.

Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä:
”Huostaanottoja voidaan ehkäistä ja perheitä auttaa tuloksellisesti jo paljon aikaisemmin”

Yhteiskunnassa vallitsevat trendit vaihtelevat nopeasti. Nyt pinnalla on lyhytaikainen auttaminen ja unohdetaan ohjatun ryhmä- ja vertaistuellisen kuntoutuksen vaikuttavuus.
Tällä työllä on voitu ehkäistä huostaanottoja, katkaista ylisukupolvista huono-osaisuutta ja ennen kaikkea auttaa vanhempia riittävään vanhemmuuteen lastensa kanssa. Toiminta auttaa nopeasti lasta ja sillä voidaan ehkäistä ja korjata kiintymyssuhteen vaurioita. Perheiden auttaminen varhaisessa vaiheessa on inhimillisesti ja taloudellisesti järkevää. Lasten ja perheiden tukea voidaan vahvistaa järjestöjen ja kuntien välistä yhteistyötä kehittämällä, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä.
Lasten kiireellisiä sijoituksia tehdään yhä enemmän. Kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä on kasvanut vuodesta 2005 lähtien. Vuonna 2013 kodin ulkopuolelle sijoitettuna oli 18 022 lasta ja nuorta ja heistä huostaanotettuja oli yli 10 700. Särkelä mielestä tämä kuvastaa siitä, että huostaanottotilanteeseen ajautuneet lapsen vanhemmat eivät ole saaneet riittävästi tukea lapsen hoidossa ja kasvatuksessa. Riittävää apua ei ole pystytty järjestämään myöskään lapselle.
Pienten lasten huostaanottoon liittyy useimmiten vanhempien päihteiden käytön, perheväkivallan ja mielenterveysongelmien synnyttämä hoidon laiminlyönti ja kyvyttömyys huolehtia lapsesta. Teini-iän huostaanotot ovat usein seurausta nuoren itsensä käyttäytymisestä, koulunkäynnin laiminlyönnistä, psyykkisestä tai rikollisesta oireilusta.
– Huostaanottoja voidaan ehkäistä ja perheitä auttaa tuloksellisesti jo paljon aikaisemmin. Tästä hyvänä esimerkkinä on Eteläkarjalan perhetyön kehittämisyhdistyksen pitkäjänteinen perhetyö, joka auttaa perheitä pääsemään jaloilleen. Uusi sosiaalihuoltolaki velvoittaa kuntia perhetyöhön. Toivomme Ensi- ja turvakotien liitossa, että mahdollisimman monet kunnat tekevät niin. Se on inhimillistä ja taloudellista, Särkelä sanoo.