Järjestöt: Suomen kehityspolitiikasta on tullut arvaamatonta

Suomen kehityspolitiikka on muuttunut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana. Suunnanmuutos on tapahtunut ilman avointa keskustelua kehitysmaiden ja suomalaisten sidosryhmien kanssa.

”Nyt olisi keskusteltava avoimesti kehityspolitiikan painopisteistä ja tuloksellisuudesta, koska globaali taantuma ja ruokariisi tekevät tuhoisinta jälkeä nimenomaan kehitysmaissa”, toteaa kampanja- ja viestintäjohtaja Mika Railo Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepasta.

Suomi on muun muassa vähentänyt toimintaansa perinteisillä yhteistyösektoreillaan kuten koulutuksessa ja terveydenhuollossa ja aiemmat suunnitelmat nostaa budjettitukea Mosambikille ja Sambialle on peruttu.

”Nopeat ja laajat muutokset ovat lähtöisin enemmän Suomen kuin kehitysmaiden omien painopisteiden vaihtumisesta. Suomesta on tullut kehitysmaiden näkökulmasta arvaamaton toimija, eikä se voi olla hyväksi työn tuloksellisuudelle”, Railo sanoo.

Sanavaltaa köyhille maille itselleen

Tiedonsaanti Suomen kehityspolitiikasta on ollut vajavaista. Esimerkiksi suunnitelmia kehitysyhteistyön suuntaamisesta Suomen kahdeksassa pääyhteistyömaassa ei ole julkistettu. Edes avun vastaanottajamaita ei kuultu, kun Suomen uudet sektorivalinnat tehtiin.

”Apu on tehokkainta silloin, kun se lähtee aidosti vastaanottajamaiden omista tarpeista ja heitä kuunnellen. Tämä pyrkimys ei enää tunnu ohjaavan Suomen kehityspolitiikkaa”, Mika Railo harmittelee.

Kehitysyhteistyön toteutuksessa on korostunut suomalaisen osaamisen ja teknologian käyttäminen. Järjestöjen mielestä suomalaisen osaamisen vieminen kehitysmaihin voi kuitenkin olla yhteistyössä vain toissijainen tavoite.

”Yritystoiminta ja työllisyys ovat kehityksen edellytyksiä. Paikallista talouskehitystä tuetaan kuitenkin parhaiten tekemällä rakenteellisia uudistuksia ja tukemalla esimerkiksi eniten työllistäviä aloja kuten paikallisia pk-yrityksiä ja pienviljelyä”, Railo painottaa.

Talouskriisin tuotava tarkistuksia

Globaalit kriisit iskevät kipeimmin heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin kuten naisiin, lapsiin, vammaisiin ja vähemmistöihin. Ulkoministeriön ja Valtiontalouden tarkastusviraston tuoreet selvitykset kuitenkin toteavat, että nämä ryhmät ovat jääneet unohduksiin hallituksen omien kehityspoliittisten linjausten vastaisesti.

”Jos suuntaus jatkuu, esimerkiksi yleinen toteamus siitä, että tyttöjen kouluttaminen on parasta apua, ei kohta vastaa enää millään tavalla Suomen harjoittamaan yhteistyötä”, Railo toteaa.

Kansalaisjärjestöt muistuttavat myös, että kehitysapua voimakkaammin köyhien maiden asemaan vaikutetaan muilla keinoilla.

”Paraskaan apu ei yksin riitä, tarvitaan myös muita poliittisia toimia. Täysivaltaisena kansainvälisen yhteisön jäsenenä Suomi voi edistää esimerkiksi kehitysmaista lähtevään pääomapakoon puuttumista ja maatalouskaupan oikeudenmukaisuutta. Tämä olisi parasta Suomi-brändin kirkastamista”, Railo toteaa.

Toimituksille tiedoksi:

Noin parikymmenen järjestön kokoama puoliväliarvio Suomen kehityspolitiikasta on ladattavissa Kepan verkkosivuilla osoitteessa:

http://www.kepa.fi/toimittajille/pdf/kehityspolitiikan_puolivaliarvio/

Arvion laatimiseen ovat osallistuneet muun muassa Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Luonnonsuojeluliitto, Väestöliitto ja Plan Suomi Säätiö.

Tiistaina 17.3. kello 16–18 Valkoisessa salissa Helsingissä järjestetään hallituspuolueiden edustajien paneelikeskustelu kehityspolitiikasta otsikolla ”Toivoa maailman kriiseihin”. Lisätietoja tilaisuudesta Kepan verkkosivuilta:
http://www.kepa.fi/kampanjat/paattajille/toivoa_maailman_kriiseihin/keskustelutilaisuus

Lisätietoja:

Kehityspoliittiset sihteerit Matti Ylönen, 040 723 1118 ja Tytti Nahi, 040 772 4247 sekä kampanja- ja viestintäjohtaja Mika Railo, 040 590 3446.