VIRANOMAISTEN YHTEISTYÖ AVAINASEMASSA - Viranomaisilla vain vähän mahdollisuuksia puuttua katukerjäämiseen - STT INFO KUVA

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä sttinfo.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.


VIRANOMAISTEN YHTEISTYÖ AVAINASEMASSA
Viranomaisilla vain vähän mahdollisuuksia puuttua katukerjäämiseen

Tänään Helsingissä alkanut Vapaan liikkuvuuden lieveilmiötä pohtiva seminaari painotti eri viranomaisten välisen yhteistyön tärkeyttä. Side Effects of Free Mobility on Helsingin kaupungin yhteistyössä Helsingin poliisilaitoksen, Suomen Kuntaliiton ja oikeusministeriön kanssa järjestämä ensimmäinen Euroopan laajuinen seminaari vapaan liikkuvuuden tuomista lieveilmiöistä. Osallistujia on reilu sata 17 eri maasta. Mukana on eurooppalaisten kaupunkien viranomaisia keskushallinnosta, kaupunkisuunnittelusta, peruspalveluista ja poliisista.

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen toi avauspuheenvuorossaan esille sen, että Euroopan unionin laajentuminen on pääosin ollut menestystarina. Siitä huolimatta yhdentymiskehitys on tuonut mukanaan myös kaupunkien katukuvassa näkyviä lieveilmiöitä. Kaduilla kohdataan yhä useammin kerjäläisiä, katumuusikoita, erilaisia kauppiaita ja kulkijoita. Huolestuttavimpana kehityksenä voidaan nähdä rikollisuuden lisääntyminen eri muodoissaan.

Helsingissä on edelleen katukerjäämistä ja kaupunkien omat puuttumismahdollisuudet ovat minimaaliset. Käytännössä on todettu, että lainsäädännöllisesti kynnys on korkea puuttua tilanteeseen ja Helsingin katukerjääminen – projektin ansiosta on kyetty havainnoida ilmiön muuttuneen passiivisesta yhä aggressiivisemmaksi. Euroopan unioni pyrkii osaltaan ohjeistamaan asiassa, mutta ongelmat on käytännössä pitkälti ratkottava paikallistasolla. Käytännössä kaupungin, jonka alueella oleskelee kiireellistä majoitusta tarvitsevia alaikäisiä lapsia tai akuuttia terveydenhuoltoa tarvitsevia henkilöitä, tulee pitkälti itse ratkaista ongelma.   

Seminaarin yhtenä tavoitteena on synnyttää paikallistason toimijoiden keskustelua siitä, miten ongelmat kohdataan ja miten ne voidaan parhaiten ratkaista. Helsingin poliisikomentaja Jukka Riikonen toi esille sen, että katukerjäämisen voimistuessa ilmiönä Helsingissä vuoden 2007 lopulla, kerääntyivät kaupungin eri viranomaiset sekä poliisi yhteiseen neuvotteluun ja sopivat keskenään yhteisistä toimenpiteistä. Riikonen ja Pajunen painottivat Helsingin kaupungin ja Helsingin poliisilaitoksen jatkuvaa läheistä yhteistyötä. Monet katukuvassa kaupunkilaisille ja turisteille näyttäytyvät haitalliset ilmiöt ovat sellaisia, jotka edellyttävät useiden eri viranomaisten yhteistoimia.


Helsinki vaatii valtioneuvostolta selkeitä ohjeita katukerjäämiseen puuttumisessa

Helsingin kaupungin viesti seminaarissa alustaneelle eurooppa- ja maahanmuuttoministeri Astrid Thorsille oli se, että kaupunkitason operatiiviset viranomaiset odottavat edelleen valtioneuvostolta konkreettista ohjeistusta selkeyttämään eri viranomaisten välisiä toimivaltuuksia ja tietojenvaihto-oikeuksia. Ministeri Thors toi esille, että poikkihallinnollinen Katukerjääminen ja viranomaisyhteistoiminta työryhmä raportissaan vuonna 2008 painotti valtakunnallisesti yhdenmukaisen ohjeistuksen tarpeellisuutta. Ministeri Thors painotti, että lastensuojelulain sekä kansainvälisten sopimusten mukaan oleskelukunnan täytyy aina puuttua asiaa silloin, kun lapsen terveys tai olosuhteet sitä vaativat.

Sekä Pajunen että Thors toivat esille, että Euroopan Unionin tasolla tarvitaan toimia niin, että kaikissa jäsenvaltioissa toteutuu yhtäläiset oikeudet peruselämään. Etyjin erityisedustaja Eva Biaudet rinnasti ihmiskaupan nykypäivän orjuuteen ja painotti ihmiskaupan uhrien tunnistamisen tärkeyttä. Seminaarissa keskusteltiin myös vapaan liikkuvuuden vaikutuksista prostituutioon.

Norjan huolestuttava esimerkki katukerjäämisilmiön laajentuvista haittavaikutuksista
Oslon poliisin edustajan, Bjørn Å Hansenin mukaan Oslossa kerjäämisen sallivan lakimuutoksen jälkeen vuonna 2006 meni ainoastaan 14 päivää kunnes romanivähemmistön kerjäläisiä saapui Itä-Euroopasta, enemmistö Romaniasta.

Kerjäämisen trendi Norjassa oli aluksi ei-häiritsevä kerjääminen. Tilanne muuttui aggressiiviseksi kerjäämiseksi kun norjalaiset eivät enää antaneet rahaa kerjääville ulkomaalaisille.

Kerjäämisen lisäksi Norjassa on Suomen tavoin ruusujen ja erilaisten korujen myyntiä. Norjassa ilmiön aggressiivisuutta kuvaa myös se, että kerjäläiset ovat menneet vanhusten palvelutaloihin soittamaan ovikelloja osoittaen norjaksi kirjoitettua lappua jossa pyydetään apua ”minulla on nälkä”. Norjan kokemuksen mukaan raja kerjäläisten, taskuvarkaiden ja myymälänäpistelijöiden välillä on enää heikosti häilyvä.


Lisätietoja :

Johanna Seppälä , projektipäällikkö
Helsingin kaupunki, turvallisuus- ja valmiusosasto
+358 9 310 79780
johanna.seppala@hel.fi

Painokelpoiset 300 dpi:n kuvat liitetiedostossa . (Klikkaa STT Info portaalissa Kuva -välilehteä) Kuvat: Jakke Nikkarinen/STT Info Kuva.
Kuvat ovat vapaasti käytettävissä. Kuvia julkaistaessa pyydämme mainitsemaan lähteen: kuvaajan nimi ja STT Info Kuva.


Kuva ylhäällä :
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors. Kuva: Jakke Nikkarinen/STT Info Kuva. Kuvat ovat vapaasti käytettävissä.
Kuvia julkaistaessa pyydämme mainitsemaan lähteen: kuvaajan nimi ja STT Info Kuva. Painokelpoinen kuva liitetiedostossa.


Pieni kuva ylinnä :
Helsingin poliisikomentaja Jukka Riikonen. Kuva: Jakke Nikkarinen/STT Info Kuva. Kuvat ovat vapaasti käytettävissä. Kuvia julkaistaessa pyydämme mainitsemaan lähteen: kuvaajan nimi ja STT Info Kuva. Painokelpoinen kuva liitetiedostossa.