Tuore selvitys määrittelee rahapelaamisen riskirajoja – riskialttiita pelaajia on Suomessa yli puoli miljoonaa

Suomalaiset pelaavat paljon rahapelejä: 78 % pelaa ainakin satunnaisesti. Vaikka yleensä pelaaminen on harmitonta ja mukavaa viihdettä, Suomessa kulutus on verrattain usein riskitasolla. Riskipelaajien osuus on meillä lähes puolitoistakertainen verrattuna moneen muuhun maahan, kuten esimerkiksi Iso-Britanniaan.

– Riskipelaaja on rahapelaaja, joka pelaa usein ja käyttää pelaamiseen omiin mahdollisuuksiinsa nähden runsaasti aikaa, rahaa tai molempia. Pelaamisesta aiheutuu hänelle mahdollisesti taloudellista tai terveyshaittaa, ja sosiaaliset suhteet, työ tai opiskelu saattavat kärsiä, Arpa-projektin päällikkö Tapio Jaakkola kiteyttää.

Voiko riskialttiutta mitata?

Selvityksen yhteydessä huomio kohdistui riskirahapelaamisen tuntomerkkeihin. Rahapeliriippuvuuden ja ongelmapelaamisen tunnistamiseen on käytössä jo tutkittuja mittareita, mutta projektissa on kehitteillä oma mittarinsa riskialttiin rahapelikulutuksen tunnistamiseksi.

– Selkeitä riskikulutuksen tuntomerkkejä ovat, että henkilö pelaa useammin kuin muutamasti kuukaudessa, pelaa neljää tai useampaa erilaista rahapeliä sekä se, että pelaa korkean riskin rahapelejä, eli esimerkiksi raha-automaatteja tai kasinopelejä. Erityisesti pelattavaksi aiotun rahamäärän ylittäminen tai yritykset voittaa hävittyjä rahoja takaisin ovat merkkejä riskirajan ylittämisestä, Jaakkola listaa.

Jaakkola muistuttaa, että mittari toimii lähinnä työkaluna pelikysymysten puheeksi ottamisessa.*  

Selvityksen perusteella paras keino hallita rahapelaamiseen liittyviä riskejä on budjetoida pelaamiseen käytettävä raha – ja pysyä budjetissa.*

– Rahapeleihin tulisi kuluttaa vain vapaa-ajan menoihin tarkoitettua rahaa. Määrä on arvioitava sen mukaan, paljonko pelaajalla on esimerkiksi kuukausitasolla varaa hävitä, Jaakkola toteaa.

Laki nostaa rahapelikysymykset osaksi ehkäisevää päihdetyötä

Joulukuussa voimaan astuva laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä tuo rahapelaamisen osaksi ehkäisevää päihdetyötä. Kytkös on luonteva, sillä selvityksen mukaan riskipelaamisella on suora yhteys päihteidenkäyttöön.
– Riskipelaajat tupakoivat maltillisesti pelaavia enemmän ja juovat kerralla enemmän alkoholia. Ongelmilla on taipumus kasaantua, ja rahapelaaminen onkin hyvä ottaa puheeksi, kun esimerkiksi päihde- tai mielenterveysongelma nousee esille, Jaakkola vinkkaa.

**
EHYT ry:n selvitys Suomalaisten riskirahapelaaminen (Mirka Smolej, Salla Karjalainen ja Tapio Jaakkola) tehtiin suomalaisten riskipelaamisesta Väestökysely 2011-aineiston (Rahapelitutkimus 2011) pohjalta. Selvitys on suunnattu rahapelihaitoista ja rahapelaamiseen liittyvistä riskeistä kiinnostuneille tai niitä työssään kohtaaville ammattilaisille. Selvitys julkaistaan Ehkäisevän päihdetyön viikolla tiistaina 3.11. klo 14–16 EHYT ry:n keskustoimistolla Helsingissä. Selvitys on ladattavissa osoitteesta www.ehyt.fi.

Liitteet:
Rahapelaamisen riskirajoilla -selvitys
*Tutustu riskirahapelaamista käsitteleviin infograafeihimme:
- infograafi 1: Pelirahat – eri rahat
- infograafi 2: Rahapelaamisen riskirajat
- infograafi 3: Rahapelejä, viinaa, tupakkaa

Twitterissä voit seurata Arpa-projektia hashtagilla #arpaprojekti