Kuntaliiton Wikberg: Kaksikielisten itsehallintoalueiden on järjestettävä palvelut suomeksi ja ruotsiksi

KUNTALIITTO TIEDOTTAA
Puhereferaatti
Julkaistavissa 10.11.2015 klo 13.30

Johtaja Kristina Wikberg Kuntaliitosta Pohjanmaan liiton ja Kuntaliiton yhteisellä maakuntakierroksella Vaasassa:
Kaksikielisten itsehallintoalueiden on järjestettävä palvelut suomeksi ja ruotsiksi

– Uusien itsehallintoalueiden on noudatettava kielilakia, Kuntaliiton ruotsinkielisten ja kansainvälisten asiain yksikön johtaja Kristina Wikberg sanoo.

Kuntaliiton kanta kielellisiin oikeuksiin uusilla itsehallintoalueilla on yksiselitteinen: jos alueella on yksi tai useampia kaksikielisiä kuntia, hallinto on järjestettävä sen mukaan.

– Selkokielellä tämä tarkoittaa, että kaksikielisten alueiden on järjestettävä palvelut sekä suomeksi että ruotsiksi, Wikberg sanoo ja painottaa, että kielelliset oikeudet tulee turvata jo lainsäädännössä.

Kuntaliitto ja Svenska Finlands folkting ovat asettaneet yhteisen ruotsinkielisen neuvontaryhmän seuraamaan ruotsin kieleen liittyviä kysymyksiä sote- ja aluehallintouudistuksessa.

Kuntaliitto painottaa, että todellinen päätösvalta itsehallintoalueilla edellyttää vaalein valittuja päättäjiä. Itsehallintoalueiden tehtävät tulee määrätä lailla aivan kuten kuntienkin tehtävät.

– On oltava alusta asti selvää, mikä kuuluu kunnan yleiseen toimialaan ja mikä uusien alueiden tehtäviin, Wikberg sanoo.
 
– Järjestämisvastuun ohella hallintoalueilla on myös oltava oikeus päättää palveluntuotantotavoista – siitä, tuotetaanko palvelut itse vai yhteistyössä yksityisten toimijoiden kanssa, Wikberg painottaa.

Kuntaliitto on kehottanut kuntia olemaan erityisen varovaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ulkoistamisessa ja /tai yhtiöittämisessä. Kuntaliitto katsoo, että toimintojen yhtiöittäminen tässä tilanteessa toisi mukanaan suuria taloudellisia riskejä. Liitto on myös varoittanut kuntia solmimasta pitkiä hoitosopimuksia pyrkiessään säilyttämään lähipalvelut.

– On riskialtista yhtiöittää toimintoja taktisista ja poliittisista syistä siinä uskossa, että kaikki sopimukset automaattisesti siirtyvät uusille itsehallintoalueille. Ei ole minkäänlaisia takeita siitä, että niin käy. Pahimmassa tapauksessa kuntaomisteiset sosiaali- ja terveydenhuollon yhtiöt häviävät tarjouskilpailun, ja silloin henkilöstöllä ei ole mitään lakisääteistä palvelussuhdeturvaa, Wikberg varoittaa.

– Pahin uhkakuva on, että kunnalle jää jäljelle työtön hoitohenkilöstö ja konkurssiin ajautunut terveydenhuoltoalan yhtiö, Kristina Wikberg toteaa.

Kuntaliitto kannattaa verotusoikeutta tuleville itsehallintoalueille siirtymäkauden jälkeen ja korostaa, että alueita varten tarvitaan valtionosuusjärjestelmä, joka huomioi alueiden erilaiset olosuhteet ja palvelutarpeet sekä erilaisen veropohjan.

Lisätiedot:
Kristina Wikberg, johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat, Kuntaliitto, puh. 050 378 0466