Tutkimuksella selvitetään onko kaksikielisillä lapsilla enemmän kielellisiä erityisvaikeuksia

HYKS Korva-, nenä- ja kurkkutautien foniatrian yksikössä on kolmen vuoden aikana otettu tutkimukseen mukaan noin 250 3−6-vuotiasta lasta, joilla epäillään kielellistä erityisvaikeutta (Specific Language Impairment, SLI). Yhteistyössä pääkaupunkiseudun päivähoidon toimipisteiden kanssa on tutkittu samanaikaisesti 160 tavanomaisesti kehittyvää lasta.

− Foniatrian erikoislääkäri Eva Arkkilan aiemman tutkimuksen ja muualla tehtyjen seurantatutkimusten perusteella tiedämme, että kielellisen erityisvaikeuden psykososiaaliset haitat ovat usein pitkäkestoisia ja voivat ulottua aikuisuuteen saakka. Siksi on tärkeää tarkentaa kuntoutuskäytäntöjä ja kehittää uusia arviointimenetelmiä, joiden myötä kielellisten vaikeuksien varhainen tunnistaminen paranee, kertoo tutkimusta johtava neuropsykologi Marja Laasonen.

Tutkimuksen viidessä osaprojektissa selvitetään kuinka lapsen psykologiset piirteet ja ympäristö vaikuttavat kielen kehityksen vaikeuksiin, kuinka SLI vaikuttaa lapsen hyvinvointiin, miten kaksikielisten lasten kielelliset vaikeudet eroavat yksikielisistä sekä minkälaisia ei-kielellisiä kognitiivisia vaikeuksia, yksilötason elektrofysiologisia ilmentymiä ja geneettisiä riskitekijöitä liittyy SLI:hin.

− Tutkimme nyt ensimmäistä kertaa suomalaisessa väestössä ja kaksikielisessä SLI:ssä perimän osuutta kielellisiin vaikeuksiin. Jopa puolella lapsista, joilla on SLI, on myös samoja vaikeuksia omaavia sukulaisia.

SLI:n taustalle oletetaan geenejä, jotka ilmentyvät aivoissa. Vaikka näiden geenien tarkkaa roolia ei vielä tunneta, on ne alustavasti yhdistetty kielellisen ymmärtämisen ja tuottamisen ohella lyhytkestoiseen kielelliseen muistamiseen (kuulomuisti). 

− Mielenkiintoinen havainto on, että vaikka kaksikielisyyden ei pitäisi olla riskitekijä kielen kehityksen vaikeuksille, kuitenkin yli kolmannes meille audiofoniatriseen päiväkeskukseen arvioitaviksi tulevista lapsista on monikielisiä.

Tutkimukseen osallistuvat kaksikieliset lapset tulevat maahanmuuttajataustaisista perheistä ja heidän kotikielensä on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Nyt tehtävässä tutkimuksessa kerätään SLI-lapsille tavanomaisesti kehittyvä verrokkiryhmä ja näin saadaan arvokasta tietoa kaksikielisten lasten kielen kehityksestä ja sen vaikeuksista. Tällaiselle tiedolle on akuutti tarve, koska maahanmuuttajalapsien määrä kasvaa.

− Emme osaa vielä ilman datan analysointia sanoa miksi foniatrian yksikköön ohjautuu suhteessa enemmän kaksikielisiä lapsia kielellisten vaikeuksien selvittelyyn, arvioi johtava puheterapeutti Sini Smolander. Syyt saattavat liittyä kahden kielen omaksumiseen peräkkäin tai maahan muuttamiseen liittyviin tekijöihin, kuten äidin maahantuloaikaan suhteessa lapsen syntymään.

Myös lapsen omat piirteet ja kasvuympäristö voivat olla yhteydessä kielen kehittymiseen joko suojaavina tai riskitekijöinä.

− Esimerkiksi lapsen sinnikkyys on useissa tutkimuksissa ollut yhteydessä parempaan kielelliseen suoriutumiseen.

Tietokoneistettujen arviointimenetelmien lisäksi tutkimuksen yhteydessä muutetaan aiemmin tehtyjä tietokonepelejä kuntouttavaan muotoon.

− Kehitämme yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa pelejä, joiden tarkoituksena on harjaannuttaa kielen eri piirteiden, esimerkiksi sanavaraston, oppimista.

Lisätietoa:

Marja Laasonen, neuropsykologi, dosentti
HYKS Korva-, nenä- ja kurkkutaudit, Foniatrian yksikkö
050 428 7659
marja.laasonen@hus.fi

Sini Smolander, johtava puheterapeutti, FM
HYKS Korva-, nenä- ja kurkkutaudit, Foniatrian yksikkö
050 428 7657
sini.smolander@hus.fi

Eva Arkkila, foniatrian erikoislääkäri, LT
HYKS Korva-, nenä- ja kurkkutaudit, Foniatrian yksikkö
050 427 1590
eva.arkkila@hus.fi

Erkki Vilkman, ylilääkäri, foniatrian professori
HYKS Korva-, nenä- ja kurkkutaudit, Foniatrian yksikkö
09 471 73017
erkki.vilkman@hus.fi