Huonosti kypsennetty liha, rengaskaivosta otettu juomavesi sekä uiminen luonnonvesissä lisäävät kampylobakteeri-infektion riskiä
Kampylobakteeri on yleisin bakteeriripulin aiheuttaja kehittyneissä maissa. Infektioiden esiintyvyys vaihtelee vuodenaikojen mukaan; eniten tartuntoja ilmenee kesäkuukausina. Infektiolle altistavia riskitekijöitä ovat broilerin ja
siipikarjan käsittely ja vaillinaisesti kypsytetyn lihan syöminen,
pastöroimattoman maidon juominen, koti- ja karjaeläinkontaktit sekä
ulkomaanmatkailu.Riskitekijöiden merkityksestä sekä bakteerikantojen ominaisuuksista yksittäisissä kampylobakteeri-infektioissa tiedetään kuitenkin toistaiseksi varsin vähän.
LL Daniela Schönberg-Norion
väitöstutkimus tuotti hyödyllistä uutta tietoa kampylobakteeri-infektion epidemiologiasta. Tutkimukseen osallistui seitsemän kliinistä mikrobiologista laboratoriota eri puolilta Suomea, ja tutkimusmateriaali kerättiin kesällä 2002.
Tutkimuksen ensimmäisessä osatyössä löydettiin kolme kotimaisen kampylobakteeri-infektion riskitekijää: raa’an tai huonosti kypsennetyn lihan syönti, rengaskaivoveden juonti ja uiminen luonnonvesissä. Toisessa osatyössä osoitettiin, että iästä ja asuinpaikasta riippuen potilaat altistuivat eri kampylobakteerilähteille ja bakteeriserotyypeille, ja että bakteeriserotyyppien jakauma vaihteli alueittain.
Kolmannessa osatyössään Schönberg-Norio tutki telitromysiinin ja neljän muun antibiootin vaikutusta 393 kotimaiseen ja 85 ulkomaiseen kampylobakteerikantaan. Kliinisessä käytössä tärkeät antibiootit, kuten erytromysiini ja siprofloksasiini, tehosivat varsin hyvin kotimaisiin bakteerikantoihin. Ulkomaisista kannoista osalla sen sijaan oli alentunut herkkyys usealle eri antibiootille. Telitromysiini ei ollut erytromysiiniä tehokkaampi.
Väitöstutkimuksen viimeisessä osatyössä Schönberg-Norio selvitti komplikaatioiden esiintyvyyttä kampylobakteeriripulin jälkeen. Yleisimpiä jälkiseurauksia olivat tuki- ja liikuntaelinoireet – yleisimpänä niistä nivelkipu – joita esiintyi 39 prosentilla potilaista. Reaktiivinen niveltulehdus diagnosoitiin 4 prosentilla potilaista, ja akilles-tendiniitti tai kantapääkipu 9 prosentilla. Lisäksi kampylobakteeri-infektioon liittyi useita muita niveloireita, mutta ne johtivat harvoin lääkärissä käyntiin ja jäivät sen vuoksi yleensä diagnosoimatta. Aikainen antbioottihoidon aloitus lyhensi ripulin kestoa keskimäärin kahdella päivällä, mutta ei vähentänyt komplikaatioiden esiintyvyyttä.
”Antibioottien käyttöä kampylobakteeriripuleissa tulisi rajoittaa, koska niillä ei voida ehkäistä komplikaatioita eivätkä ne vaikuta merkittävästi taudin kestoon”, Schönberg-Norio sanoo.
LL Daniela Schönberg-Norion väitöskirja "Campylobacter Infections of Domestic Origin in Finland" tarkastetaan torstaina 28.5.2009 kello 12 Helsingin yliopiston päärakennuksessa, auditorium XII, Unioninkatu 34.
Väittelijän yhteystiedot:
Puh. 050 5476724
Sähköposti: daniela.schonberg@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme