Väitös: Harvinaistuville lahottajasienille tarvitaan metsään lisää lahopuuta
12.3.2013 10:20:14 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Monet puiden lahottajasienet ovat harvinaistuneet luonnontilaisten metsäalueiden pirstaloitumisen myötä. Sopivan kasvuympäristön jakautuminen toisistaan erillään oleviksi laikuiksi ei kuitenkaan yksin selitä lahottajasienten uhanalaistumista, sillä osa lajeista on samaan aikaan yleistynyt.
Leviämisvaikeudet eivät tuoreen väitöstutkimuksen mukaan johdu siitä, etteivätkö lahottajasienten itiöt yltäisi tuulen mukana seuraavaan sopivaan metsälaikkuun.
– Puunlahottajasienten itiöt leviävät varsin tehokkaasti. Kohtalaisella tuulella jopa 95 prosenttia lahottajasienen itiöemästä irronneista itiöistä lentää yli kilometrin matkan. Taantuneet lajit eivät nekään ole muita huonompia leviäjiä, sanoo Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa väittelevä biologi Veera Norros.
Ilman itiötiheys laimenee nopeasti lähtöpisteestä kauemmaksi mentäessä. Jos lahottajasieni on erikoistunut vain tietynlaiseen kasvualustaan ja kasvuympäristöön, sen itiöiden voi olla vaikea päätyä matkan päästä sopivalle paikalle. Käyttökelpoisia kasvuympäristöjä on nykyisin entistä vähemmän, sillä luonnontilaisia metsiä on etenkin Etelä-Suomessa niukasti ja talousmetsien lahopuumäärä vähenee vähenemistään.
– Itiöiden hyvä leviämiskyky antaa kuitenkin toivoa siitä, että harvinaistuvien lajien taantuminen voitaisiin vielä pysäyttää. Keinona on lisätä huomattavasti lahopuun ja erityisesti suurien luonnollisesti kaatuneiden runkojen määrää metsämaisemassa. Leviämisen todennäköisyys riippuu etäisyydestä, joten lahopuun lisääminen tunnettujen esiintymien lähialueilla auttaisi uhanalaisia lajeja tehokkaimmin.
––––––––––––––––––––––––––––––
FM Veera Norros väittelee 15.3.2013 kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Measuring and modelling airborne dispersal in wood decay fungi" (Puunlahottajasienten leviämisen mittaaminen ja mallintaminen). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Latokartanonkaari 7-9, Viikin kampuksen B-talon luentosalissa B3.
Lisätiedot:
Veera Norros, puh. 050 415 1244
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiedottaja Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston palkitut väitöskirjat tuovat uutta tietoa kudosten uusiutumisesta, MS-taudista, kemiallisesta rikosteknisestä tutkimuksesta ja neoliittisista yhteisöistä29.5.2026 08:38:31 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto palkitsi Simon Anderssonin, Bonnie Nilhamn-Kuosmasen, Joona Sarkkisen ja Solja Säteen väitöskirjat vuoden 2025 parhaina.
Pyöräilybuumi ei toteutunut – infrastruktuuri-investoinnit eivät muuta kaupunkiliikennettä28.5.2026 15:34:07 EEST | Tiedote
Suomalaiset kaupungit ovat investoineet pyöräilyinfrastruktuuriin, mutta liikkumistottumukset eivät ole muuttuneet toivotulla tavalla, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.
Koiran ja omistajan tunnetilat tahdistuvat fysiologiaan asti27.5.2026 18:10:26 EEST | Tiedote
Koiran ja omistajan välinen tunneyhteys näkyy paitsi käyttäytymisessä myös autonomisen hermoston toiminnassa. Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että koiran ja omistajan sykevälivaihtelu on yhteydessä toisiinsa erityisesti silloin, kun pari viettää vapaasti aikaa yhdessä.
Kutsu 4.6.: Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi26.5.2026 10:00:58 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä Meilahden kampuksen tutkijaa kertoo tarinansa siitä, kuinka tutkimus ja potilaiden kohtaaminen kulkevat käsi kädessä – ja tuovat ihmisille toivoa.
Alkoholin vaurioittamat lapset jäävät ilman diagnoosia ja tukea26.5.2026 07:39:35 EEST | Tiedote
Sikiöaikainen alkoholialtistus näkyy lapsen oppimisessa, muistissa ja arjen taidoissa. Varhainen tuki parantaisi altistuneiden lasten kykyä selviytyä arjessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme