Globaali taantuma tekee EU:n kehitysavusta yhä tärkeämpää

Euroopan unioni ylpeilee mielellään maailman suurimman avunantajan tittelillään. Todellisuudessa valtaosa EU-maista ja EU kokonaisuutena ovat pahasti jäljessä jopa itselleen asettamistaan avun määrän minitavoitteista.

EU yhteenlasketut kehitysyhteistyömäärärahat olivat noin 0,4 prosenttia alueen bruttokansantulosta vuonna 2008, osoittaa torstaina 14. toukokuuta Brysselissä julkaistu Lighten the load: in a time of crisis, European aid has never been more important -raportti. Euroissa kehitysyhteistyöhön käytettiin 50 miljardia, mikä on noin 4 miljardia enemmän kuin vuotta aikaisemmiksi.

Tilausta suoraselkäiselle johtajuudelle

Vuosina 2009 ja 2010 avun määrää pitäisi kasvattaa 20 miljardilla eurolla, mikäli EU aikoo pitää kiinni lupauksestaan nostaa varat 0,56 prosenttiin alueen bruttokansantulosta. Tilanne ei näytä hyvältä, sillä kuluvan vuoden aikana esimerkiksi Italia, Irlanti ja Viro ovat ilmoittaneet varojen rajuista leikkauksista.

Selviä valonpilkahduksia on kuitenkin näkyvissä, sillä esimerkiksi erittäin vakavissa talousvaikeuksissa oleva Britannia ei aio maksattaa finanssikriisin laskua maailman köyhillä, vaan kasvattaa määrärahojaan ja on saavuttamassa EU:n vanhoille jäsenmaille asetetun prosenttitavoitteen.

”Pitämällä kiinni kehitysyhteistyöeuroista myös Suomella on nyt mahdollisuus profiloitua kansainvälisesti suoraselkäisenä vastuunkantajana”, toteaa kehityspoliittinen sihteeri Terhi Ylikoski Kehitysyhteistyö palvelukeskus Kepasta.

Yleiseurooppalaisen kansalaisjärjestöraportin Suomen osuuden ovat tuottaneet Kepa ja Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys.

Avun liioittelu yhä yleistä

Pintaa raaputtamalla paljastuu, että useat EU-maat paisuttelevat edelleen apuaan. Kehitysyhteistyövaroihin nimittäin lasketaan kustannuksia, jotka eivät suoranaisesti tuo uusia resursseja kehitysmaille. Kun paisuttelu poistetaan, EU:n vanhojen jäsenmaiden yhteenlaskettujen kehitysyhteistyöbudjettien osuus bruttokansantulosta tippuu peräti 0,34:ään.

Apubudjetteja paisutellaan laskemalla niihin mukaan esimerkiksi pakolaisten vastaanottokustannuksia ja kehitysmaiden kansalaisten korkeakouluopinnoista EU-maissa aiheutuvia kuluja. Euromääräisesti selvästi suurin osa, noin 5 miljardia euroa, kehitysyhteistyöbudjettien ”ilmasta” aiheutuu kuitenkin velkahelpotuksista.

”Velkahelpotuksilla, joista valtaosa on kirjanpitotemppuja, ei tule kasvattaa apuprosentteja keinotekoisesti. Ne antavat virheellisen kuvan avun määrästä ja kasvusuunnasta. Yksi keskeinen raportin päämäärä on osoittaa EU:n jäsenmaiden kehitysbudjettien paisuttelematon osuus, jotta luvuista todella saadaan vertailukelpoisia”, kommentoi Kehys ry:n pääsihteeri Rilli Lappalainen. 

Toimituksille tiedoksi: faktatietoja raportista ja EU:n kehitysyhteistyöstä:

• AidWatch-raportin koordinoijana toimi yli 1600:aa eurooppalaista kehitysjärjestöä edustava CONCORD. Raportin voi ladata osoitteesta: www.kepa.fi/toimittajille/pdf/aidwatch-report-2009.pdf
• EU-maiden ulko- ja kehitysministerit kokoontuvat ensi viikolla (18.–19.5.) Brysseliin yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvostoon arvioimaan EU:n kehitysyhteistyötavoitteita.
• Ne EU:n vanhat jäsenmaat, jotka eivät ole saavuttaneet YK:n suosittelemaa 0,7 prosenttia, ovat sitoutuneet vuonna 2005 nostamaan kehitysapunsa vähintään 0,51 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä.
• Suomi vahvisti sitoumukset omalta osaltaan viimeksi lokakuussa 2007 hyväksytyssä kehityspoliittisessa ohjelmassa.
• Uudet jäsenmaat ovat sitoutuneet nostamaan apunsa 0,17 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä.
• Vuoteen 2015 mennessä vanhat jäsenmaat ovat sitoutuneet 0,7 prosentin saavuttamiseen ja uudet jäsenmaat 0,33 prosenttiin.
• Velkahelpotusten laskeminen osaksi apua on vastoin YK:n kehitysrahoituskokouksessa Monterreyssä (2002) sovittuja periaatteita. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n kriteerien mukaan velkahelpotukset voidaan kuitenkin laskea viralliseksi kehitysavuksi.

Lisätietoja:

• Kehityspoliittinen sihteeri Terhi Ylikoski, Kepa, puh.  040 8258 516
• Pääsihteeri Rilli Lappalainen, Kehys, puh. 050 561 3456