
Euroopan metsävarat kasvavat – ilmastonmuutos tuo uusia uhkia
Ilmastonmuutos voi lisätä Euroopan metsissä kuivuutta, myrskyjä, hyönteistuhoja, tulvia ja tulipaloja. Tulevaisuudessa on löydettävä keinoja, joilla metsiä voidaan suojata uhkia vastaan.
- Metsien käytön suunnittelussa on otettava entistä paremmin huomioon, miten ilmastonmuutos vaikuttaa metsien kestävyyteen muun käytön ohella, toteaa aluejohtaja Jari Parviainen Luonnonvarakeskuksesta.
Metsien kestävää käyttöä seurataan tiiviisti kestävyyden mittareilla. Parviainen toimi eurooppalaisten kestävyyden mittareiden päivitystyön vetäjänä sekä vastuukirjoittajana usean muun Luonnonvarakeskuksen tutkijan kanssa Euroopan metsien tilaa koskevassa raportissa. Raporttiin on koottu uusin metsävaratieto:
• Metsät peittävät 33 prosenttia Euroopan ja 73 prosenttia Suomen maa-alasta. Euroopan metsäpinta-ala on ilman Venäjän Euroopan puoleista osaa 215 miljoonaa hehtaaria. Tästä talouskäytössä on 150 miljoonaa hehtaaria. Metsäala kasvaa jatkuvasti istutusten ansiosta. Suomi on Euroopan metsäisin maa. Suomessa metsäalaa on kansainvälisen metsän määritelmän mukaan 22,2 miljoonaa hehtaaria.
• Euroopassa käytetään puuta keskimäärin 66 prosenttia, Suomessa noin 70 prosenttia, puuston vuotuisesta kasvusta.
• Metsiä on suojeltu biodiversiteetin turvaamiseksi noin 30 miljoonaa hehtaaria eli noin 12 prosenttia Euroopan pinta-alasta. Suomessa vastaava luku on 13 prosenttia. Tiukasti suojeltuja (mitään hoitotoimenpiteitä ei ole sallittu) metsiä on Suomessa 9 prosenttia. Tämä osuus on yli puolet koko Euroopan (ilman Venäjää) tiukasti suojeltujen metsien määrästä.
• Euroopan metsät sitovat noin 9 prosenttia Euroopan kasvihuonekaasujen päästöistä. Suomen metsät sitovat yli 40 prosenttia Suomen kansallisista kasvihuonekaasujen päästöistä.
• Suomi ja Ruotsi käyttävät eniten Euroopassa uusiutuvaa puuperäistä energiaa henkilöä kohden. Suomessa puuperäisen energian osuus uusiutuvan energian kokonaiskäytöstä on noin 85 prosenttia.
• Metsäsektorin osuus on vain noin 0,8 prosenttia Euroopan bruttokansantuotteesta, mutta Suomessa osuus on Euroopan suurimpia, noin 4 prosenttia. Metsäsektorin työvoima vähenee edelleen Euroopassa, koska metsätyö koneellistuu. Suomessa metsäsektori työllistää suoraan noin 65 000 henkilöä.
Euroopan metsien tilaa koskeva raportti julkaistiin lokakuussa 2015 Madridissa pidetyssä seitsemännessä Euroopan metsäministerikonferenssissa. Konferenssissa hyväksyttiin päivitetyt yleiseurooppalaiset kestävän metsätalouden mittarit.
- FOREST EUROPE -mittarit ovat edistäneet olennaisesti kestävää metsätaloutta Euroopassa. Päivitetyillä mittareilla voidaan entistä paremmin arvioida muun muassa ilmastonmuutoksen metsävaikutuksia ja metsien hiilen sidontaa, metsien erilaisten tuotteiden ja palvelujen merkitystä sekä monimuotoisuutta, kertoo Parviainen.
Metsäministerikonferenssien sarja on aloitettu 25 vuotta sitten. Euroopan metsien osalta ajankohtaisimmat aiheet ovat tällä hetkellä metsien rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, vihreän talouden edistäminen ja siihen liittyvien työpaikkojen lisääminen maaseudulla, biotalous ja vähähiilisen yhteiskunnan rakentaminen. Näistä aiheista allekirjoitettiin Madridissa kaksi päätöslauselmaa.
FOREST EUROPE, 2015: State of Europe’sForests 2015 (pdf)
Faktoja Suomen metsävaroista (englanniksi, pdf)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätiedot:
aluejohtaja Jari Parviainen, Luonnonvarakeskus, puh. 029 532 3010
(Metsävarat, ilmastonmuutos ja metsien monimuotoisuus)
erikoistutkija Kari T. Korhonen, Luonnonvarakeskus, puh. 029 532 3030
(Metsävarat)
tutkija Markus Lier, Luonnonvarakeskus, puh. 029 532 3063
(Metsävarat, ilmastonmuutos ja metsien monimuotoisuus)
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

Viikinkaari 9
00790 Helsinki, Finland
0295 32 6000 / +358 295 32 6000http://www.luke.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Luonnonvarakeskus
Uusi tiedotetilauksesi vuoden loppuun mennessä/ Förnya dina pressmeddelandeprenumerationer före årsskiftet20.12.2017 14:13:33 EET | Tiedote
Luonnonvarakeskus (Luke) vaihtaa vuoden 2018 alusta alkaen mediatiedotteiden lähetysjärjestelmää. Muutoksen yhteydessä pyydämme teitä uusimaan tiedotetilauksenne. Tiedotteita voi tilata aihealueittain tai halutessaan voi tilata myös kaikki Luken tiedotteet. Tilaa Luken tiedotteet lomakkeella >> -- Från och med början av 2018 skickas Naturresursinstitutets (Luke) pressmeddelanden från ett nytt system. I samma veva ber vi er att förnya era prenumerationer på Lukes pressmeddelanden. Lukes pressmeddelanden kan beställas enligt ämne eller man kan också prenumerera på alla Lukes pressmeddelanden. Fyll i blanketten och prenumerera på Lukes pressmeddelanden >>
Luken e-vuosikirja kokoaa yhteen maatalous-, metsä- ja kalatilastot18.12.2017 09:00:00 EET | Tiedote
Luken ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirja ilmestyy nyt kolmatta kertaa. Verkossa ilmestyvässä julkaisussa on koottu yhteen keskeisimmät biotalouden tilastotiedot maataloudesta, metsäsektorilta sekä kala- ja riistataloudesta.
Luonnonvarakeskuksen Tervon kalanviljelylaitokselta on löydetty kaloista IHN-virusta14.12.2017 17:05:15 EET | Tiedote
Luonnonvarakeskuksen (Luke) Tervon kalanviljelylaitokselta on löydetty IHN-virusta. Viruksen esiintyminen todettiin ensimmäisen kerran Suomessa Pohjois-Pohjanmaalla Iissä sijaitsevasta merialueen kalanviljelylaitoksesta (Eviran tiedote 30.11.2017).
Lohen poikkeuksellisen korkea hinta notkautti kalan kulutuksen kasvua14.12.2017 13:00:33 EET | Tiedote
Lohen hinta on viimeiset kolme vuotta pysytellyt poikkeuksellisen korkeana. Korkean hinnan vuoksi kalan kulutuksen kasvu taittui Suomessa väliaikaisesti. Kirjolohen kysynnän kasvu ulkomailla avasi toisaalta uusia vientimarkkinoita.
Suurin osa maatalousmaasta peitteisenä talvella14.12.2017 09:00:00 EET | Tiedote
Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotietojen mukaan yli 40 prosenttia käytössä olevasta maatalousmaasta oli viljelykasvin peitossa talvella 2015–2016. Vajaata viidennestä peittivät kasvinjätteet tai sänki ja kymmenesosa oli kevennetysti muokattua. Yhteensä lähes 80 prosenttia maatalousmaasta oli kasvipeitteistä tai kevennetysti muokattua. Runsas 20 prosenttia maasta oli paljaana.