Helsingin yliopiston tutkijaryhmä laatii Euroopan ensimmäisestä lääketieteen oppikirjasta modernin edition

HELSINGIN YLIOPISTO

Viestintäosasto

26.5.2009

Tiedote, julkisuuteen 26.5. kello 11.

Tutkimushanke valmistaa 1100-luvun kirja-aarteen kaikkien kiinnostuneiden käyttöön

EUROOPAN ENSIMMÄISESTÄ LÄÄKETIETEEN OPPIKIRJASTA MODERNI EDITIO

Suomen Kansalliskirjaston vanhin sidottu käsikirjoitus on peräisin 1100-luvulta. Kyseessä on yksi kirjaston helmistä, keskiaikainen latinankielinen lääketieteen oppi- ja käsikirja Theorica Pantegni. Kirja tuli Helsingin yliopiston kirjastoon 1830-luvulla keisari Nikolai I:n kirjalahjoituksen mukana. Helsingin yliopiston tutkimusryhmä laatii nyt käsikirjoituksen pohjalta teoksen ensimmäisen modernin edition ja käännöksen.

Theorica Pantegni on osa munkki Constantinus Africanuksen (k. ennen 1098/9) Liber Pantegni -teosta, joka on ensimmäinen latinan kielellä kirjoitettu kattava lääketieteen yleisesitys. Pohjois-Afrikasta kotoisin olleen ja Italiassa Monte Cassinon luostarissa eläneen Constantinuksen teos on mukailtu käännös arabiankielisestä alkuteoksesta, persialaisen lääkärin Haly Abbasin (n. 930–994) al-Malakîsta. Siitä oli muodostunut aikansa johtava lääketieteen oppi- ja käsikirja islamilaisessa maailmassa. Constantinuksen käännös sai vastaavan aseman Euroopan ensimmäisissä lääketieteellisissä kouluissa ja yliopistoissa. Teos vaikutti ilmestyksen lailla keskiajan Euroopassa ja nosti länsimaisen lääketieteen uudelle tasolle.

Kansalliskirjaston 420-sivuinen käsikirjoitusaarre on osittain palimpsesti eli uudelleen kirjoitettu käsikirjoitus (codex rescriptus). Joillakin lehdillä näkyy katkelmia 1100-luvun alussa kirjoitetusta tekstistä, roomalaisen runoilijan Ovidiuksen teoksesta Metamorfooseja. Tämä teksti on poistettu ja sen päälle on 1100-luvun jälkipuoliskolla kirjoitettu Theorica Pantegnin tekstiä varhaisgoottilaisella kirjoituksella. Käsikirjoitus päätyi lopulta Venäjälle, todellinen valtioneuvos Joseph von Rehmannin lääketieteelliseen kirjakokoelmaan. Rehmann oli keisari Nikolai I:n henkilääkäri. Hänen kuoltuaan keisari lunasti kirjakokoelman ja lahjoitti sen 1832 Helsingin yliopiston kirjastolle (nyk. Kansalliskirjasto). Käsikirjoitus sidottiin 1800-luvulla kansiin, ja selkämyksen teksti väittää kyseessä olevan Galenoksen lääketieteellisiä teoksia. Vieraillessaan Suomessa 1937 professori Paul Lehmann Münchenistä kuitenkin tunnisti käsikirjoituksen tekstin Constantinus Africanuksen teokseksi.

Kansalliskirjaston käsikirjoitus on yksi vanhimmista Theorica Pantegnin säilyneistä käsikirjoituksista, joita on yhteensä yli 70 Euroopan eri kirjastoissa. Helsingin yliopiston tutkimusryhmä (FM Outi Kaltio, LT Matti Haltia, FT Heikki Solin) on laatimassa Kansalliskirjaston käsikirjoituksen pohjalta Theorica Pantegnin ensimmäistä tieteellistä editiota, englanninkielistä käännöstä ja kommentaaria. Projekti käynnistyi vuonna 2006 käsikirjoituksen digitoinnilla. Tutkimustyössä käytetään pääasiassa näitä korkealuokkaisia digitaalisia valokuvia, jotka mahdollistavat käsikirjoituksen yksityiskohtaisen tarkastelun kallisarvoisen alkuperäiskappaleen kärsimättä. Teoksen editoinnissa käytetään lisäksi muita Theorica Pantegnin säilyneitä käsikirjoituksia. Tutkija matkustaa eri kirjastoihin tarkastelemaan alkuperäisiä käsikirjoituksia ja hankkii merkittävimmistä digitaaliset tai mikrofilmikopiot jatkotutkimuksia varten. Eri käsikirjoitusten tekstiä vertaillaan keskenään, ja vertailun pohjalta luodaan tekstin julkaistava editio ja käännös.

Teoksen julkaisuhanke on kolmivaiheinen. Ensiksi julkaistaan Kansalliskirjaston käsikirjoituksen elektroninen näköispainos. Kaltion väitöskirjatutkimus, Theorica Pantegnin viidennen luvun tieteellinen, kommentoitu editio, on julkaisuprojektin toinen vaihe. Viimeisessä vaiheessa julkaistaan koko teoksen editio ("reading edition") sekä englanninkielinen käännös ja kommentaari.

Tutkimus- ja julkaisuhankkeen edistämiseksi järjestetään Helsingissä 4-6.6.2009 kansainvälinen symposium, jonka puhujat ovat alansa parhaita asiantuntijoita Euroopasta ja Yhdysvalloista. Monitieteinen symposium käsittelee antiikin kreikkalaisen lääketieteen perinnön välittymistä Bysantin ja arabimaailman kautta keskiajan Eurooppaan. Aihetta lähestytään mm. klassisen ja arabialaisen filologian, kodikologian ja lääketieteen historian näkökulmasta. Erityishuomio kohdistuu Liber Pantegniin, jonka tutkimuksessa yhdistyvät useat tieteenalat ja joka edustaa tätä monitahoista kulttuuriperintöä parhaimmillaan.

Lisätietoja:

FM Outi Kaltio

puh. 044-550 83 87

outi.kaltio@helsinki.fi

LT Matti Haltia

puh. 09-666100

matti.j.haltia@helsinki.fi