Hallituksen pakkolakiesitys on kohtuuton

- Työntekijät, etenkin valtiolla ja pitkälti valtion rahoituksella toimivissa yliopistoissa ja Kelassa ovat jo osuutensa tehneet kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi, Niko Simola sanoi Palkansaajajärjestö Pardian edustajakokouksessa 23.11. Helsingissä.

- Valtion henkilöstö on jo useiden maamme hallitusten aikana taipunut siihen, että organisaatioita muokataan lähes hallituskausittain uuteen uskoon ja töitä tehdään entistä pienemmällä väellä. Henkilöstö on myös ollut halukas kehittämään ja ottamaan uusia toimintatapoja käyttöön tuottavuuden lisäämiseksi.

Simola muistuttaa, että valtiolla on työmarkkinasektoreista käytössä eniten työaikajoustoja, joten valtion henkilöstö on ollut valmis sopeutumaan muuttuneeseen työelämään.

- Aitoa tuottavuuden kehitystä on saavutettavissa nimenomaan uusien toimintatapojen, työaikamallien ja digitalisaation kautta. Työsuhteen ehtoja leikkaamalla vastaavia hyötyjä ei saavuteta.

Simolan mukaan lausuntokierrokselle lähtenyt pakkolainsäädäntöpaketti ei ole oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen. Pakkolakiesitykset heikentävät julkisen sektorin työntekijöiden työsuhteen ehtoja kohtuuttomasti.

- Myös tasa-arvonäkökulmasta naisvaltaiseen julkiseen sektoriin kohdistuvat toimenpiteet ovat kestämättömiä. Nyt esitetyillä toimilla naisten palkkapäivä, jolloin vuosipalkaksi muutettuna naisten palkanmaksu päättyy, tulee siirtymään kohti kesää.

Julkisen sektorin työntekijöihin kohdistuvat kaikki esitetyt säästötoimenpiteet mukaan lukien pitkien lomien leikkaukset. Vuosilomat on aikanaan ansaittu alakohtaisilla virka- ja työehtosopimusneuvotteluilla, kun palkankorotuksia on kompensoitu lomapäivillä.

- Esitetyt leikkaukset vähentävät esimerkiksi 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevalta pitkän loman ansainneelta pardialaiselta työntekijältä vuositasolla 1 700 euroa. Jos mukaan lasketaan vuosiloman lyhennys laskennallisena menetyksenä, on menetys yhteensä 2 700 euroa.

- Yksistään vuosilomien leikkaaminen voi johtaa myös noin 2 000 henkilötyövuoden vähentämiseen valtiolla. Hallituksen esityksessä olevat arviot työpaikkojen lisääntymisestä ovat täysin vailla pohjaa, Simola sanoo.

Digitalisaatio on jo pardialaisten työpaikoilla

Pardian jäsentutkimuksen mukaan pardialaisten työt ovat jo pitkälti digitalisoitu. Lähes puolet syksyn 2015 jäsenkyselyyn vastanneista (48 prosenttia) tekee 90 prosenttia tai enemmän työtehtävistään tietotekniikkaa käyttäen. Aktiivisimpia tietotekniikan käyttäjiä ovat asiantuntija- tai ammattitehtävissä toimivat.

- Digitalisaatio on tehostanut työtä ja yksinkertaistanut työvaiheita, mutta vastaajien mukaan muuttanut työn yksinäiseksi puurtamiseksi tietokoneella.

Työnjohto- ja esimiestyössä digitalisaatio on lisännyt työmäärää (58 %) ja työn kuormittavuutta (45 %) selvästi enemmän kuin muussa työssä, mutta lisännyt myös kokemusta siitä, että voi kehittyä työssään (59 %).

Ammattityössä digitalisaatio ei sen sijaan ole muuttanut työn tekemistä joustavammaksi, eikä se mahdollista keskittymistä vaativimpiin tehtäviin.

Simola muistuttaa, että kaiken tämän myllerryksen keskellä työnantajien on pidettävä huolta työntekijöiden työhyvinvoinnissa ja työn mielekkyydestä.

- Vastaajista 63 prosenttia piti digitalisaatiota myönteisenä asiana, vaikkakin neljännes pelkäsi, ettei pysy kehityksen vauhdissa mukana. Pelot lisääntyvät selväsi iän myötä. Vastaajista 15 prosenttia pelkäsi digitaaliteknologian korvaavan lähitulevaisuudessa oman työpanoksensa.

Pardian jäsentutkimuksen 2015 aineisto kerättiin lokakuussa nettilomakkeella. Vastaajiksi poimittiin 10 prosentin otos Pardian jäsenistä. Kyselyyn vastasi 42 % lomakkeen saaneista eli 1897 vastaajaa.

Lisätietoja: Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Niko Simola, p. 075 324 7501, gsm 040 566 8517.

Liitteenä esitykset Pardian jäsentutkimuksesta ja pakkolakiesitysten heikennysten vaikutuksista pardialaisille.