
Suomen metsät ovat arvioitua nuorempia
– Käytössä oleva ikälisäys perustuu Yrjö Ilvessalon 1920–1940-lukujen tutkimuksiin, ja niiden pohjalta tehty ikälisäystaulukko pohjautuu suurelta osin luontaisesti uudistettuihin harsintarakenteisiin metsiin, kertoo tutkija Jouni Siipilehto Lukesta.
Luonnonvarakeskuksessa kehitetty uusi talousmetsien ikälisäysmalli pohjautuu 1970─80-luvuilla perustettuihin kokeisiin. Niiden puusto on syntynyt luontaisen uudistamisen ja metsänviljelyn avulla.
– Uuden mallin ennustama ikälisäys on vanhaa ikälisäystä pienempi koko Suomessa siten, että Etelä-Suomessa ero on vain vuodesta muutamaan vuoteen, mutta Lapin metsät ovat jopa yli kymmenen vuotta nuorempia, Siipilehto sanoo.
Uuden mallin kehittämisen taustalla on talousmetsien taimikoiden kasvun nopeutuminen viimeisten vuosikymmenien aikana muun muassa metsänuudistamisen menetelmien kehittymisen myötä.
Uusi ikälisäysmalli soveltuu hoidettuihin talousmetsiin
Suurin osa suomalaisista metsistä on hoidettuja talousmetsiä, joissa uusi ikälisäysmalli tulisi ottaa yleisesti käyttöön.
– Talousmetsien ikälisäysmallin ulkopuolelle tulee rajata eri-ikäisrakenteiset metsät ja vanhat luonnontilaiset metsät esimerkiksi kansallispuistoissa, joissa metsän uudistuminen valtapuuston alle on edelleen hidasta, Siipilehto kertoo.
Talousmetsien ikälisäykset on julkaistu taulukkoina ja regressiomallina Metsätieteen aikakauskirjassa 2/2015.
Puiden ikä määritetään rinnankorkeudelta (1,3 m) kairatusta vuosilustonäytteestä, johon lisätään rinnankorkeuden saavuttamiseen kuluva aika eli ikälisäys. Ikälisäys on siis arvio puiden alkuvaiheen kasvuun kuluneesta ajasta.
Yhteyshenkilöt
Lisätietoa: vanhempi tutkija Jouni Siipilehto, puh. 029 532 5490, etunimi.sukunimi@luke.fi.
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

Viikinkaari 9
00790 Helsinki, Finland
0295 32 6000 / +358 295 32 6000http://www.luke.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Luonnonvarakeskus
Uusi tiedotetilauksesi vuoden loppuun mennessä/ Förnya dina pressmeddelandeprenumerationer före årsskiftet20.12.2017 14:13:33 EET | Tiedote
Luonnonvarakeskus (Luke) vaihtaa vuoden 2018 alusta alkaen mediatiedotteiden lähetysjärjestelmää. Muutoksen yhteydessä pyydämme teitä uusimaan tiedotetilauksenne. Tiedotteita voi tilata aihealueittain tai halutessaan voi tilata myös kaikki Luken tiedotteet. Tilaa Luken tiedotteet lomakkeella >> -- Från och med början av 2018 skickas Naturresursinstitutets (Luke) pressmeddelanden från ett nytt system. I samma veva ber vi er att förnya era prenumerationer på Lukes pressmeddelanden. Lukes pressmeddelanden kan beställas enligt ämne eller man kan också prenumerera på alla Lukes pressmeddelanden. Fyll i blanketten och prenumerera på Lukes pressmeddelanden >>
Luken e-vuosikirja kokoaa yhteen maatalous-, metsä- ja kalatilastot18.12.2017 09:00:00 EET | Tiedote
Luken ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirja ilmestyy nyt kolmatta kertaa. Verkossa ilmestyvässä julkaisussa on koottu yhteen keskeisimmät biotalouden tilastotiedot maataloudesta, metsäsektorilta sekä kala- ja riistataloudesta.
Luonnonvarakeskuksen Tervon kalanviljelylaitokselta on löydetty kaloista IHN-virusta14.12.2017 17:05:15 EET | Tiedote
Luonnonvarakeskuksen (Luke) Tervon kalanviljelylaitokselta on löydetty IHN-virusta. Viruksen esiintyminen todettiin ensimmäisen kerran Suomessa Pohjois-Pohjanmaalla Iissä sijaitsevasta merialueen kalanviljelylaitoksesta (Eviran tiedote 30.11.2017).
Lohen poikkeuksellisen korkea hinta notkautti kalan kulutuksen kasvua14.12.2017 13:00:33 EET | Tiedote
Lohen hinta on viimeiset kolme vuotta pysytellyt poikkeuksellisen korkeana. Korkean hinnan vuoksi kalan kulutuksen kasvu taittui Suomessa väliaikaisesti. Kirjolohen kysynnän kasvu ulkomailla avasi toisaalta uusia vientimarkkinoita.
Suurin osa maatalousmaasta peitteisenä talvella14.12.2017 09:00:00 EET | Tiedote
Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotietojen mukaan yli 40 prosenttia käytössä olevasta maatalousmaasta oli viljelykasvin peitossa talvella 2015–2016. Vajaata viidennestä peittivät kasvinjätteet tai sänki ja kymmenesosa oli kevennetysti muokattua. Yhteensä lähes 80 prosenttia maatalousmaasta oli kasvipeitteistä tai kevennetysti muokattua. Runsas 20 prosenttia maasta oli paljaana.