Väitös: Kehittäjäkokemus on menestystekijä ohjelmistokehityksessä
Virtaviivainen ja ketterä ohjelmistotuotanto korostaa arvoina yksilöiden välistä vapaamuotoista vuorovaikutusta, asiakasyhteistyötä ja myönteistä suhtautumista muutoksiin. Tavoitteena on korkea suorituskyky. Ohjelmistokehittäjät kokevat suorituskyvyn tavoittelun jatkuvana tiedostamisen, tulkinnan ja sopeuttamisen syklinä.
- Parhaimmat kehittäjätiimit ylittävät suorituskykyodotukset, koska niiden jäsenet ovat avoimia muutoksille ja he osallistuvat aktiivisesti odotusten asettamiseen, sanoo Fabian Fagerholm tietojenkäsittelytieteen väitöskirjatutkimuksensa perusteella.
Hänen tutkimuksensa kuitenkin osoittaa, että kehittäjien ymmärrys arvoista vaihtelee ja että kehittäjillä voi olla keskenään erilaiset tulkinnat siitä, mitä ne käytännössä merkitsevät.
- Virtaviivaisten ja ketterien menetelmien arvojärjestelmä on monitulkintainen. Organisaatioissa voi olla tarpeen määritellä, miten arvot pitäisi tulkita juuri sen organisaation kulttuurissa. Hyvin johdetussa ohjelmistokehitysprojektissa arvot mietitään yhdessä selkeiksi, Fagerholm sanoo.
Uudet kehittäjät mukaan työhön mentoroinnin avulla
Kehittäjäryhmille, ja erityisesti niiden uusille jäsenille, haasteita tuovat avoimen lähdekoodin kehitysprojektit, jotka toimivat pitkälti tietoverkossa.
Väitöstutkimuksessa havaittiin, että mentorointi on lupaava perehdytyksen tukimuoto, joka vaikuttaa kehittäjäkokemukseen. Mentorointi auttaa kehittäjiä omaksumaan avoimen lähdekoodin projektiyhteisön käytäntöjä ja lausumattomia tapoja sekä nopeuttamaan heidän edistymistään aktiivisiksi jäseniksi.
- Mentorointi voi olla hyödyllistä myös muissa samankaltaisissa ympäristöissä, joissa käytetään virtuaalitiimejä, väittelijä sanoo.
Väitöskirjan monimenetelmätutkimusta varten tehtiin syvähaastatteluja viidessä Suomessa toimivassa ohjelmistokehitysyrityksessä, kerättiin kvantitatiivista tietoa kehittäjien arvoista Suomessa ja kansainvälisesti ja tehtiin laaja mentoroinnin kenttäkoe neljässä avoimen lähdekoodin projektissa.
Väitöskirjassa esitetään kehittäjäkokemuksen malli, jonka avulla voidaan parantaa ohjelmistokehityksen työympäristöjä. Malli mahdollistaa myös entistä tarkempaa tieteellistä tutkimusta kehittäjäkokemuksesta.
Väitöstiedot:
FM Fabian Fagerholm väittelee 4.12.2015 Helsingin yliopistossa aiheesta "Software Developer Experience: Case Studies in Lean-Agile and Open Source Environments". Vastaväittäjänä toimii professori Robert Feldt (Blekinge Tekniska Högskola ja Chalmers Tekniska Högskola, Ruotsi) ja kustoksena professori Tomi Männistö (Helsingin yliopisto). Väitöstilaisuus pidetään englanniksi.
Väitöskirjan elektroninen versio on saatavilla Helsingin yliopiston e-thesis-palvelussa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1747-2.
Lisätiedot:
Fabian Fagerholm, 050 4155 466, fabian.fagerholm@helsinki.fi
Valokuva: Vilhelm Sjöström
Ystävällisin terveisin
Minna Meriläinen-Tenhu, 050 415 0316, @MinnaMeriTenhu
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Minna Meriläinen-Tenhutiedottaja
Puh:+358 50 415 0316minna.merilainen@helsinki.fiblogs.helsinki.fi/mmerilai/Kuvat
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme