Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK

Liian raju saunan lämmittäminen voi olla kohtalokasta - Saunapalot kaksinkertaistuvat kesäkuukausina

Jaa
Saunapalot kaksinkertaistuvat vuosittain kesäkuukausina. Syttymissyyt osoittavat, että lähes kaikki tulipalot olisi voitu estää ihmisten omalla ennakoivalla toiminnalla. Yleisin syttymissyy on riittämätön suojaetäisyys kiukaan ja syttyvän materiaalin välillä. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin mediaseurannan mukaan vuoden alkupuoliskolla tulipaloissa menehtyi 52 ihmistä. Palokuolemista yksikään ei tapahtunut saunassa.

Liian rajulla ja pitkäkestoisella saunan lämmittämisellä voi olla kohtalokkaita seurauksia. SPEK on huolissaan saunapaloista ja kehottaa ihmisiä tekemään perusteellisen turvatarkastuksen omassa saunassaan.

Yleisin saunan syttymissyy on riittämätön suojaetäisyys kiukaan ja sen läheisyydessä olevan helposti syttyvän materiaalin välillä. Hehkuva saunankiuas voi sytyttää viereisen seinäpaneelin tai kaiteen, jos etäisyys on riittämätön ja paneeli suojaamatta. Turvatarkastuksessa katsotaankin, onko kiuas sijoitettu oikein ja onko syttyvät pinnat suojattu.

Toiseksi yleisin saunan syttymissyy on tulisijasta lentänyt kipinä tai kekäle. Mikäli kiukaan läheisyydessä olevissa puupinnoissa näkyy tummentunutta tai palanutta pintaa, pitää hälytyskellojen välittömästi soida. On myös tärkeää muistaa, että sauna ei ole oikea paikka pyykkien tai muidenkaan tekstiilien kuivaamiseen. Pyykinkuivaustelinettä ei saa säilyttää löylyhuoneessa.

Maltti on turvallisten löylyjen salaisuus

Laita pesään aluksi vain pieni määrä puuta ja lisää niitä vähitellen pienissä erissä. Tulipesää ei koskaan ladota täyteen, koska liian nopea lämmittäminen saattaa vaurioittaa tulisijaa ja savuhormia sekä niiden välistä liitosta.

Säännöllisessä käytössä olevan saunarakennuksen hormit on nuohottava vuoden välein. Nuohooja tarkistaa käydessään tulisijojen, hormin ja piipun kunnon, mikä auttaa estämään kolmanneksi yleisimmän saunarakennuspalon syttymissyyn, nimittäin hormin tai uunin halkeamisen.

Tulipaloissa kuoli 52 ihmistä kesäkuun loppuun mennessä. Heistä 39 oli miehiä ja 10 naisia. Kolmen sukupuoli ei ole SPEKin tiedossa. 31 eli yli puolet palokuolemista tapahtui omakotitaloissa, joten se on edelleen yleisin tulipalon syttymispaikka.

Tietoa kiukaan suojauksesta ja turvaetäisyydestä:

- Kiukaan ja palavan materiaalin välisenä suojana toimivat hyvin esimerkiksi 7 mm:n vahvuinen, jäykkä, palamaton kuitusementtilevy tai vähintään tai noin millimetrin vahvuinen, syöpymistä kestävä metallilevy.
- Levyn ja suojattavan pinnan väliin on jätettävä 30 mm:n tuuletusrako.
- Yksinkertaista suojausta käytettäessä on suojaetäisyyden oltava kiukaan ja palava-aineen välillä 250 mm ja ilman suojausta 500 mm.
- Tarkista kiukaan asennusohjeista tai valmistajalta, onko suojaetäisyydestä suosituksia.

Lisätietoja:
Tiedottaja Eevi-Kaisa Hepojoki, p. (09) 4761 1356, 040 481 9122
Tiedotuspäällikkö Juha Hassila, p. (09) 4761 1324, 040 758 7846

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK
Ratamestarinkatu 11
00520 HELSINKI

09 476 112, spekinfo@spek.fihttp://www.spek.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK

Tulitöiden aiheuttamat suurpalot ovat romahtaneet 30 vuodessa – Tulityökoulutusta pidetään tärkeänä12.9.2018 13:33:17 EEST | Tiedote

Ennen kuin tulitöiden turvallisuuskoulutus aloitettiin vuonna 1988, tulitöiden tekeminen aiheutti noin 40 prosenttia suurpaloista. Nykyisin hitsaus, laikkaleikkaus ja muut tulityöt aiheuttavat suurpaloista alle viisi prosenttia. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön teettämän kyselyn mukaan tulitöiden turvallisuuskoulutusta pidetään tärkeänä, joskin koulutuksen suhde työelämän realiteetteihin vaatii jatkuvaa kehittämistä.

”Jos kriisi puhkeaa tai sota syttyy” - Riskiviestintä informoi ja herättää epäilyksiä28.8.2018 14:35:24 EEST | Tiedote

Om krisen eller kriget kommer -esite herätti keväällä paljon keskustelua niin julkaisumaassa Ruotsissa kuin Suomessakin. Onko kyseessä vain informaation jakaminen, vai yritetäänkö ihmisten asenteisiin piilovaikuttaa tai suorastaan rivien välistä kertoa jotain, mitä ei ääneen voi sanoa? Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö järjesti maanantaina 27.8. keskustelutilaisuuden, jossa tutkija Minna Lundgren Keski-Ruotsin yliopiston Risk and Crisis Research Center -yksiköstä kertoi ruotsalaisten kotitalouksien varautumisesta ja kotitalouksille suunnatusta riskiviestinnästä.

World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye