Suomen energiapolitiikka tarvitsee ratkaisuja

Investoinnit jäässä

Metsänomistajat tarjoavat runsaasti energiapuuta. Lisäksi alan pienyritykset ovat investoineet runsaasti energiapuun korjuukalustoon. Hakkeen kysynnän väheneminen on kuitenkin ajamassa yrityksiä konkurssiin. Koneyrittäjien tuoreen selvityksen mukaan hakeyrittäjät ovat lopettaneet investoinnit kokonaan toimintaympäristön muutoksen seurauksena. Tilanteen jatkuessa koneyrittäjiä poistuu markkinoilta. Myös valtion aikaisemmin tukemat investoinnit realisoidaan ulkomaille kotimaisen kysynnän puuttuessa.

”Pahimmassa tapauksessa alaa uhkaa vakuusarvojen romahtaminen ja rahoituskriisin leviäminen myös muille toimialoille”, toteaa Marttila. ”Hyvä hallitusohjelma kääntyy kohta itseään vastaan, kun alan toimijat käytännön tasolla kokevat vain jatkuvia takaiskuja”.

Biolämmitys- ja CHP-laitosten investointeja ei tällä hetkellä tehdä. Tähän vaikuttavat öljyn ja sähkön hinnanlasku sekä investointitukipäätösten viivästyminen. Viimeisimmistä isoista energiayhtiöiden julkisuuteen tuomista investoinneista puuttuvat kokonaan sähköntuotannon laitteet, koska sähkön tuotanto ei nykyisellään ole kannattavaa.

Puun energiakäyttöä haittaavat myös byrokraattiset esteet, jotka näkyvät metsähakkeen sähkön tuotantotuissa.

”Puun energiakäytön vauhdittaminen edellyttääkin johdonmukaisia ja kannustavia politiikkatoimia toimialan kilpailukyvyn kohentamiseksi – ei lisääntyvää byrokratiaa tuotantoketjuihin, toteaa Marttila. ”Hallituksen on huolehdittava suomalaisen energiantuotannon selkärangan eli yhdistetyn sähkön- ja lämmön tuotannon kilpailukyvystä markkinoilla.”

Energiaa maatiloilta

Energiapoliittisessa päätöksenteossa maatilojen merkitystä ei pidä sivuuttaa. Suomalainen maatalous voi olla energiaomavarainen vuoteen 2030 mennessä. Suomen tulisi ottaa mallia muista Euroopan maista, joissa yleistynyt tuulivoimantuotanto ja erityisen vahvasti kasvussa oleva hajautettu aurinkoenergiantuotanto edesauttavat energiaomavaraisuutta. Tällä hetkellä suomalainen maataloustuottaja kärsii kuitenkin epäedullisesta kilpailutilanteesta verrattuna eurooppalaiseen tuottajaan, joka hyötyy anteliaista sähköntuotannon tuista.

MTK:n jäsenillä paljon pelissä ilmastoneuvotteluissa

MTK:n linjaa, että tärkeintä on turvata uusiutuvien raaka-aineiden ja materiaalien lisääntynyt käyttö tulevaisuudessa. Samaan aikaan pitää pystyä irrottautumaan fossiilitaloudesta, joka ei ole tulevaisuuden kannalta kestävää. MTK toivottaakin ruokaturvan ja uusiutuvien energia- ja materiaalituotannon mahdollisuuksia korostavan ilmastosopimuksen tervetulleeksi.

”On pystyttävä tekemään politiikkaa, joka huomioi metsiemme ja peltojemme keskeisen roolin ilmastonmuutoksen torjunnassa”, painottaa Marttila.

Pariisin päätökset vaikuttavat suoraan ensi vuoden aikana valmisteltavan kansallisen ilmasto- ja energiapolitiikan valmisteluun. ”Päättäjien on oltava johdonmukaisia, jotta maamme mahdollisuudet uusiutuvassa energiantuotannossa, biomateriaalien tuotannossa ja ruokaturvan takaajina muuttuvat ajatuksista teoiksi”, viestitti Marttila.