Pakkaukset talteen ja kiertoon

Kaikkiaan koko Suomen alueelle tulee 1 850 Rinki-ekopistettä, joissa kerätään kartonki-, lasi- ja metallipakkauksia. Lisäksi 500 pisteessä vastaanotetaan muovipakkauksia, mikä on uusi asia Suomessa. Verkoston ylläpidosta vastaa Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy pakkausalan tuottajayhteisöjen valtuuttamana.

Oikea lajittelu tärkeää

Rinki-ekopisteiden astioissa on tarkat lajitteluohjeet. Pakkausjätteiden valtakunnalliset lajitteluohjeet on julkaistu myös osoitteessa Rinkiin.fi/lajitteluohjeet. Yhtenäisillä lajitteluohjeilla tähdätään siihen, että kuluttajat lajittelevat oikein, jotta kerätty materiaali kelpaisi kierrätykseen. Lajitteluohjeet ovat aiemmin Suomessa vaihdelleet paikkakuntakohtaisesti, joten muutokset voivat olla eri paikkakunnilla erilaisia.

Pakkaus on tarpeellinen, se suojaa tuotetta valmistuksesta käyttöön asti. Pakkauksen osuus tuotteen ympäristövaikutuksesta on pieni, mutta käytöstä poistetun pakkauksen huolellinen lajittelu kierrätykseen pienentää sitä edelleen. Kauppa kannustaa suomalaisia lajittelemaan käytetyt pakkaukset oikein ja tuomaan ne Rinki-ekopisteisiin kierrätystä varten. ”Vie mennessäs’ tuo tullessas”, sanottiin ennen. Nyt kauppareissuun voi yhdistää myös ympäristöteon.

Aidosti kiertoon – uusiksi tuotteiksi

Rinki-ekopisteestä pakkausjäte viedään terminaaleihin, jotka toimivat välivarastoina. Terminaaleissa pakkausjäte tarkistetaan ja toimitetaan takaisin raaka-aineeksi teollisuuden käyttöön.

Lasipakkausjätteestä tehdään uusia lasipakkauksia, esim. lasipulloja ja -purkkeja. Metallipakkausjätteestä valmistetaan uusia metallipakkauksia ja uusia tuotteita, kuten esimerkiksi polkupyörän runkoja. Kartonkipakkausjäte paalataan ja kuljetetaan raaka-aineeksi kartonkitehtaalle. Muovipakkausjätettä hyödynnetään raaka-aineena uusien muovituotteiden valmistamisessa. Suomessa vain pieni osa pakkausten kokonaiskäytöstä jää hyödyntämättä.

Rinki-ekopisteisiin tulee aikaisempaa suuremmat keräyspisteet. Lisäksi kuljetukset suunnitellaan tehokkaiksi, mikä aiheuttaa vähemmän ympäristökuormitusta. Koska kuluttajat maksavat kierrätyksen viime kädessä tuotteiden hinnoissa, on myös kuluttajan etu, että pakkauskeräysjärjestelmä suunnitellaan mahdollisimman kustannustehokkaaksi.

Pakkaukset torjuvat hävikkiä

Ruokahävikki aiheuttaa kustannuksia ja ympäristökuormitusta, mutta hävikkiä voidaan torjua pakkausten avulla. Esimerkiksi useimmilla elintarvikkeilla pakkauksen valmistuksen osuus tuotteen kokonaisympäristövaikutuksista on pieni, 0,5–2 prosentin luokkaa. Jos ruokaa joudutaan heittämään roskiin, koko ketjun ympäristövaikutukset ovat syntyneet turhaan. Pakkaus mahdollistaa tehokkaan jakelun, varastoinnin sekä markkinoi tuotetta ja kertoo tuotteesta, sen säilytyksestä ja käytöstä.

FAO:n arvioiden mukaan 30–50 prosenttia maailman ruoantuotannosta menee hukkaan. Kehittyvissä maissa hävikki johtuu puutteellisesta infrastruktuurista, kehittyneissä maissa haasteena on ruoan haaskaaminen. Suomalaisen ruokaketjun arvioidaan heittävän ruokaa pois vuosittain noin 400 miljoonaa kiloa eli 10–15 prosenttia syömäkelpoisesta ruoasta. Pakkaukset ovat olennainen osa sekä kehittyvien että kehittyneiden maiden ruokahävikkihaasteen ratkaisua